Tiedätkö valttisi kirjoittajana?

Yksi otsikoi oivallisesti. Toisen sanat soljuvat suloisesti. Kolmas osaa avata oudot ja mutkikkaat asiat lukijoille. Neljäs jäsentelee tekstinsä aina jäntevästi.

Kirjoittaja voi olla hyvä – taitava, tuottava, luova – monella tavalla. Osaamisen saa rakennettua mitä erilaisimmista vahvuuksista.

Yksi piirre parhaita kirjoittajia näyttää yhdistävän: heillä on kunnollinen itsetuntemus, siis realistinen kuva omasta tilanteestaan. Kun tietää, mitä osaa ja mitä ei, pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan ja hälventämään heikkouksiaan.

Tunnetko sinä omat valttisi kirjoittajana? Vai luetteletko sujuvammin heikkouksiasi?

Ei pelkkää syntymälahjaa

Moni luulee, että jos on sattunut syntymään korkeintaan keskinkertaiseksi kirjoittajaksi, ei sille sitten mitään voi. Onneksi luulo on väärä.

Jotkut ovat kieltämättä saaneet ihailtavan suotuisat lähtökohdat kirjoittamiseen. Myös heidän on kuitenkin tehtävä töitä, jos tahtovat jalostaa lahjakkuuttaan tai inspiroivia kouluoppejaan työelämän tarpeisiin.

Heikommistakin lähtökohdista voi tulla taitavaksi kirjoittajaksi ja parantaa osaamista jatkuvasti elämän varrella. Ja toisaalta: ylimielisyys tai kiinnostuksen puute on pilannut monen lupaavan kirjoittajan mahdollisuudet.

Hyväksi kirjoittajaksi ei synnytä vaan kasvetaan.

Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea. Tärkeintä on itse tietää, mitä jo osaa ja mitä kannattaisi seuraavaksi oppia.

Tietoa, taitoa, asennetta

Olen jo muutamassa aiemmassa postauksessa kertonut uudesta verkkokurssista Kirjoita niin hyvin kuin osaat.

Kurssi auttaa kirjoittajaa selvittämään monipuolisesti omaa tilannettaan:

 

 

 

 

 

 

 

Ajankäytön ja kirjoitustehtävien kartoituksesta oli puhe edellisissä kirjoituksissa.

Kirjoittajan osaaminen jaetaan kurssilla kolmeen osaan:

  • tietoihin
  • taitoihin
  • asenteisiin.

Paljon auttaa jo se, että havahtuu erottamaan tiedot ja taidot toisistaan.

Ei riitä, että tietää paljon

– Kaikkihan sen tietävät, moni tuhahtaa kirjoituskoulutuksessa tai heti sen jälkeen.

Me hyvin koulutetut suomalaiset tosiaan tiedämme paljon siitä, miten pitäisi kirjoittaa. Vähän väliä kuitenkin kirjoitamme toisin kuin hyväksi ja oikeaksi tiedämme.

Tiedot ovat sitä, minkä tuntee niin, että pystyy kertomaan siitä.

Saatat olla, lukija hyvä, erinomaisesti selvillä vaikkapa kielioppisäännöistä, luettavuudesta tai lukija-ajattelun periaatteista. Mutta miten sovellat tietojasi käytännön kirjoitustehtäviin?

Taidosta ei ole kyse, jos et ole harjoitellut tai edes kokeillut. Luonnostaan lahjakkaistakin tulee huippuja vasta ahkerasti harjoitellen.

Taidot ovat sitä, mitä harjoittelun tuloksena osaa tehdä – ja tekee myös.

Älä siis suotta selitä, mitä voisit tehdä, jos ehtisit. Ehtiminenkin on taito, ainakin osittain.

Asenteet ovat sitä, että suhtautuu asiaan tai ihmiseen aina samansuuntaisesti.

Asenteistasi paljolti riippuu, miten hyödynnät tietojasi ja taitojasi: tahdotko, viitsitkö, välitätkö.

Lähes sata asiaa syyniin

Kirjoittamisen osaaminen koostuu sadoista, ehkä tuhansista eri tekijöistä ja muuttuu jatkuvasti. Siksi se on jokaisella meistä omanlaisensa, erilainen kuin kenenkään toisen kirjoittajan osaaminen.

Verkkokurssin osaamiskartoituksessa arvioitavia asioita on lähes sata. Se ei tarkoita, että arkityössä pitäisi kontrolloida niin monia yksityiskohtia.

Vaikka arvioitavia asioita on mukana paljon, listat kirjoittajan tiedoista, taidoista ja asenteista jäävät epätäydellisiksi. Täydellisiä ja kaikille sopivia listoja ei pysty laatimaan.

Epätäydellisenäkin osaamiskartoitus auttaa kirjoittajaa eteenpäin. Vahvuudet ja heikkoudet hahmottuvat. Esiin nousee melko varmasti myös sellaisia asioita, joiden kirjoittaja ei ole aiemmin huomannut vaikuttavan työhönsä.

Kevytversiossa 15 kohtaa

Tahdotko testata maksutta osaamiskartoituksen demoa? Siihen on poimittu viisi asiaa kaikilta kolmelta alueelta, siis viisi tietoa, viisi taitoa ja viisi asennetta.

 


Katso koko kirjoitussarja