Kirjoitustyö jättää jäljet tekijäänsä

Kiire kirjoitustyössä

Tekee ihminen mitä tahansa satoja tai tuhansia tunteja vuodessa, jälkiä siitä jää, häneen itseensäkin Tuhat tuntia vuodessa menee, jos kirjoittaa keskimäärin viisi tuntia päivässä.

Aika on työelämän kirjoittajille arka tai ainakin herkkä asia.

Kun kysyy, montako tuntia kirjoittamiseen kuluu tavallisena työpäivänä, alkaa vuolas selitysten virta:

  • Minulla nyt vain sattuu olemaan ihan hirveästi kirjoitettavaa…
  • Joudun tekemään monet tekstit väsyneenä illalla, kun päivät kuluvat kokouksissa…
  • Suuri osa ajastani menee toisten tekstien korjailuun…

Totta varmaan joka sana, mutta siitä ei ollut kysymys.

Erikseen pitää kertoa, ettei tarkoitus ole moittia tai syytellä – ainoastaan kysyä, paljonko kirjoittaminen ottaa aikaa.

Ala- vai yläkanttiin?

Jotkut tuntevat siis tarvetta perustella, miksi aikaa menee niin paljon. Toiset taas arvioivat ajankäyttönsä reippaasti alakanttiin.

Jälkimmäisiltä kuulee uskottavia tuntimääriä vasta, kun muistuttaa, mitä kaikkea laskuihin pitäisi ottaa mukaan: toisten tekstien kommentointi ja editointi, meilit, somepäivitykset, omalla ajalla kirjoitetut työtekstit ja niin edelleen.

Yllättävän monilla kirjoittamisen aikamääriin tuntuu liittyvän outoa häpeää tai vähintään noloutta.

Älä itke vaan laske

Viime postauksessa jo arvelin, että kirjoittajilla on pahempi pula keskittymisestä kuin ajasta. Silti aika tai oikeastaan sen puute hallitsee helposti kirjoitustyöstä käytäviä keskusteluja.

Olen itsekin osallistunut lukemattomia kertoja kirjoituskiireen voivotteluun. Nykyisin yritän olla tiukka, sekä itselleni että muille:

  • Onko tosiaan niin kiire, ettei ehdi tehdä yhtään mitään kiireen taltuttamiseksi?

Keskustelu muuttuu hedelmällisemmäksi heti, kun itkuvirren saa hetkeksi poikki. Katkon aikana ehtii tehdä yksinkertaisen laskutehtävän:

  1. Arvioi aluksi, miten monta tuntia sinulta työpäivän aikana keskimäärin menee tekstitöihin, kuten kirjoittamiseen, editointiin tai kommentointiin taikka viesteihin vastaamiseen.
  2. Laske sitten viikon kirjoitusaika kertomalla päivittäinen tuntimäärä viidellä.
  3. Laske kuukauden kirjoitusaika kertomalla viikon tunnit neljällä.
  4. Laske vielä työvuoden kirjoitusaika kertomalla kuukauden tunnit kymmenellä.

Laskutehtävä on tuttu monille koulutuksiini ja valmennuksiini osallistuneille. Se sisältyy myös uuteen verkkokurssiin Kirjoita niin hyvin kuin osaat.

Tulkitse viisaasti

Tässä pari esimerkkiä tavallisista tuntimääristä, joihin kirjoittajat päätyvät:

1 tunti / päivä3 tuntia / päivä5 tuntia / päivä
tunteja viikossa51525
tunteja kuukaudessa2060100
tunteja työvuodessa2006001 000

Kiinnostavia eivät ole tuntimäärät sinänsä vaan se, miten niitä tulkitsemme. Verkkokurssilla tuntimääriä peilataan:

  • kirjoitustehtäviin
  • osaamiseen
  • keskittymiseen.

Ajankäyttä kirjoitustyössä

 

 

 

 

 

 

 

Ajankäyttö on osa kirjoittamisen tuottavaa tasapainoa, joka antaa kehityshaluiselle kirjoittajalle perspektiiviä mutta vaatii myös aikaa ja vaivaa, ehkä ohjaustakin.

Mitä sitten voisi ilman enempiä analyyseja päätellä esimerkiksi kirjoittaja, joka kirjoittaa 500 tuntia vuodessa eli keskimäärin kaksi ja puoli tuntia päivässä?

Ainakin täytyy toivoa, että hän on havahtunut jo aiemmin huomaamaan, miten keskeinen merkitys kirjoittamisella on hänen työssään ja osaamisessaan. Myös esihenkilöä tai tiimikavereita kirjoittajan ehkä kannattaisi asiassa herätellä.

Toiseksi on hyvä pysähtyä miettimään, miten kirjoitustyö on vaikuttanut tekijäänsä. Se on esimerkiksi luonut ja lujittanut rutiineja, joista osa varmaan on hyviä mutta osa ihan yhtä varmasti huonoja.

Tekee ihminen mitä tahansa 500 tuntia vuodessa, kyllä se jälkensä jättää. Ja moni kirjoittaa vielä enemmän.


Katso koko kirjoitussarja