Mikä kirjoittamisessa kiikastaa?

Kirjoittaminen kiikastaa

 

Onko kirjoittaminen sinulle rankkaa raadantaa? Jos on, ajankäyttö, kirjoitustehtävät ja osaaminen kannattaisi pistää parempaan tasapainoon. Se auttaisi myös keskittymään.

Kirjoitustyön luonteeseen kuuluu kumma kaksijakoisuus.

Yhtä aikaa voi kokea sekä vimmaa että vastusta. Niin Claes Andersson noita kahta voimaa kutsui hienossa kirjoitusoppaassaan Luova mieli.

Vaikka olisi valtava vimma kirjoittaa, kohtaa ennemmin tai myöhemmin myös vastuksen. Se ilmenee usein harmillisena hitautena ja kiusallisena kitkana. Joskus iskee sietämätön aloittamisen tuska. Tai sitten kirjoittaja ei millään tahdo tai tohdi luopua tekstistään, siis julkaista sitä.

Kitka kuuluu kirjoittamiseen

Kitka eli liikevastus on olennainen osa kirjoittamista. Siitä ei ole pelkästään kiusaa vaan myös huomattavaa hyötyä.

Somesta sopii katsoa, mitä seuraa, kun vastus joskus katoaa kokonaan. Jos vimma, etenkin vihan vimma, ottaa ylivallan, sen tieltä väistyvät myös harkinta, hyvät tavat ja itsekritiikki. Ne kaikki ovat hyödyllisen vastuksen ilmenemismuotoja.

Arjen asiakirjoittamisessa vastus pääsee tavallisesti niskan päälle. Se ei näyttäydy niinkään viiltävänä luovuuden tuskana kuin jatkuvana jomotuksena.

Kutsumme tuota kiputilaa tavallisesti kiireeksi. Monella siihen sisältyy epämukava epäily, että kirjoittaa huonompaa tekstiä kuin tahtoisi ja osaisi – ja kaiken lisäksi hitaammin kuin pitäisi.

Tuottavaan tasapainoon

Edellisessä postauksessa jo kerroin uudesta verkkokurssista Kirjoita niin hyvin kuin osaat. Se on kehitysopas kokeneelle tekstintekijälle, joka tahtoo selvittää:

  • mikä kirjoittamisessa kiikastaa
  • miten voisi kirjoittaa tehokkaammin, luovemmin ja kivuttomammin.

Avuksi oman tilanteen kartoitukseen kurssi tarjoaa tuottavan tasapainon mallin:

Tuottava tasapaino kirjoitustyössä

 

 

 

 

 

 

Hyviä tekstejä on luvassa, jos

  • kirjoittajan osaaminen vastaa tehtävien vaatimuksia
  • kirjoittamiseen kuluva aika on järkevässä suhteessa tehtävien laatuun ja laajuuteen ja toisaalta kirjoittajan osaamiseen.

Kun osaaminen, tehtävät ja ajankäyttö ovat tasapainossa, monet kirjoittamista haittaavat ulkoiset ja sisäiset häiriöt jäävät pois. Keskittymisestä kirjoittajilla taitaa lopulta olla pahempi pula kuin ajasta.

Luulojen tilalle tietoa

Luulemme kirjoittamisestamme enemmän kuin tiedämme; niin kai elämästä yleensäkin. Onnistunut muutos lähtee siitä, että selvittää faktat.

Kurssi opastaa kartoittamaan omaa tilannetta kirjoittajana:

  1. Tarkastelet ajankäyttöäsi; otat selvää, miten paljon sinulta todella kuluu aikaa tekstitöiden parissa.
  2. Listaat kirjoitustehtäväsi; selvität, mitä tekstilajeja oikeastaan tuotat ja miten paljon.
  3. Arvioit osaamistasi, siis tietojasi, taitojasi ja asenteitasi.
  4. Katsot, miten hyvin keskityt; millainen on ulkoinen työrauhasi, millainen oma kykysi keskittyä yhteen tehtävään kerralla.

Tarkoitus ei ole jäädä märehtimään ongelmia. Jo se, että analysoit kirjoittamistasi rauhallisesti ja ilman itsesyytöksiä, antaa innostavia kehitysideoita.

Kurssin päätteeksi on mahdollisuus henkilökohtaiseen sparraukseen. Viimeistään siinä kirkastuu, miten pääset kirjoittajana konkreettisesti eteenpäin – muista kiireistäsi huolimatta.

Tervetuloa maistiaisiin!

Seuraavissa postauksissa kerron tarkemmin eri osa-alueista – ajankäytöstä, kirjoitustehtävistä, osaamisesta ja keskittymisestä.

Tarjolle tulee kevytversioita verkkokurssin tehtävistä ja vinkkejä, joiden avulla vähennät kirjoittamisesta turhaa kitkaa.


Katso koko kirjoitussarja