Tekstilaji – tarkoitusta kirjoittamiseen

Tekstilaji

Hyvä teksti on tarkoituksensa mukainen. Tarkoituksen perusteella määräytyy tekstilaji. Tekstilajien tuntemus tuo kirjoitustyöhön selkeyttä ja merkityksellisyyttä.

Mikään teksti ei ole hyvä kaikkiin tarkoituksiin, harva yhtä useampaan. Parhaat tekstit ovat parhaita juuri siksi, että ne palvelevat tarkalleen tarkoitustaan. Keskinkertaisten tekstien taustalla taas on usein yritystä hoitaa samalla kertaa monta erilaista viestintätehtävää.

Kehnoimmat tekstit ovat täysin tarkoituksettomia. Tarkoituksettomuuteen ajautuu, jos kirjoittaa vain siksi, että on käsketty kirjoittaa tai että aina ennenkin on kirjoitettu. Monet kehnot kyhäelmät syntyvät kopipeistaamalla tekstiä, joka on alun perin laadittu aivan eri tarkoitukseen.

Ei mikään ihme, jos lukijan on välillä vaikea tunnistaa tekstilaji; eihän sitä ole aina tunnistanut kirjoittajakaan.

Oma tehtäväkuva hämärän peitossa

Edellisessä postauksessa kerroin uuteen verkkokurssiin sisältyvästä ajankäytön kartoituksesta, joka on tuottanut monille yllätyksen. Kirjoittaja on kuvitellut käyttävänsä olennaisesti enemmän tai olennaisesti vähemmän aikaa kuin tosiasiassa on.

Vielä useammat yllättyvät, kun selvittävät, mitä kaikkea oikeastaan kirjoittavat, mistä oma kirjoitustyö koostuu.

Kirjoitustehtävät

 

 

 

 

 

 

 

Läheskään kaikki eivät pysty suoralta kädeltä kertomaan esimerkiksi, mitkä tekstilajit toistuvat useimmin tai mitkä vievät eniten aikaa. Ja jos kertovatkin, ”tieto” voi osoittautua epätarkaksi tai suorastaan harhaiseksi.

Oma tehtäväkuva saattaa olla jäsentymätön myös ahkerille, aikaansaaville ja kokeneille kirjoittajille. Jäsentymättömyys johtuu ainakin osittain siitä, ettei kirjoitustehtäviä yksinkertaisesti osata luokitella tai ryhmitellä loogisesti.

Miten luokitella kirjoitustehtävät?

Tuhannet työelämän kirjoittajat tuottavat päivittäin tai vähintään viikoittain tekstejä:

  • eri kanaviin
  • erilaisille kohderyhmille
  • kaiken kaikkiaan vaihteleviin tarkoituksiin.

Jotta voi selvittää, mistä kirjoitustyö koostuu, pitää ensiksi päättää, miten tehtävät luokittelee.

Tekstitöitä voi luokitella esimerkiksi kohderyhmän, kanavan, tekstilajin tai oman roolin mukaan. Rooli tarkoittaa sitä, että sama ihminen voi olla yhdessä kirjoitustehtävässä kirjoittaja, toisessa editoija, kolmannessa kommentoija ja neljännessä vaikkapa virallinen hyväksyjä.

Kirjoita niin hyvin kuin osaat -verkkokurssi ehdottaa tekstilajiin perustuvaa luokittelua. Se on useimmille työelämän kirjoittajille sekä luonteva että antoisa.

Tarkoitus punnitsee tekstin arvon

Tekstilaji määräytyy siis tavoitteen mukaan. Jos tahtoo arvioida tekstin arvoa, perusteeksi kannattaa ottaa nimenomaan tavoite: miten hyvin teksti toteuttaa tarkoituksensa.

Työelämän teksteissä tavoitteena on yleensä jokin näistä neljästä:

  1. välittää tietoa
    (esimerkiksi uutinen, tiedote, kokousmuistio tai oppimateriaali)
  2. ohjata
    (esimerkiksi ohje, määräys, ratkaisu asiakkaan esittämään ongelmaan tai käyttöehdot)
  3. vaikuttaa
    (esimerkiksi tapahtumakutsu, markkinointikirje tai mielipidekirjoitus)
  4. keskustella
    (esimerkiksi sähköposti- tai chat-viesti tai kommentti toisen blogi- tai somekirjoitukseen).

Tekstilajin luonteeseen kuuluu, että sillä on omat peruspiirteensä. Joidenkin tekstilajien muoto on vakiintunut, toisten taas häilyvämpi. Uusia tekstilajeja syntyy, vanhoja kuihtuu pois.

Verkko- tai nettiteksti ei mielestäni ainakaan enää ole oma tekstilajinsa. Eihän tekstin varsinainen tavoite kai ole tulla julkaistuksi netissä. Verkon alkuvuosina tilanne oli toinen, kun nettiin sopiva teksti-ilmaisu tuntui poikkeavan niin olennaisesti perinteisestä.

Tekstilaji helpottaa kirjoittamista

Tekstien luokittelusta ei ole hyötyä vain silloin, kun kirjoittaja kartoittaa tilannettaan niin kuin uudella verkkokurssilla tehdään.

Tekstilajien tuntemus auttaa myös arkisessa aherruksessa, esimerkiksi huomaamaan ja muistamaan kirjoitustehtävien vaihtelevat vaatimukset.

Keskeisille tekstilajeille kannattaisi laatia selkeät mallit. En nyt tarkoita pitkiä ohjeita, joihin harva ehtii tai jaksaa syventyä.

Hyvä tekstimalli:

  • perustuu aitoon esimerkkiin
  • esittelee tekstin keskeiset elementit ja piirteet
  • perustelee lyhyesti ehdotetut ratkaisut.

Useimpien mielestä on mukavampi katsoa mallia kuin yrittää noudattaa sääntöjä.

Erotatko uutisen ja ohjeen toisistaan?

Tekstimalleja odotellessa auttaisi jo se, että organisaation koko kirjoittajajoukolle kirkastuisivat kahden tavallisimman tekstilajin, uutisen ja ohjeen, erot.

 


Katso koko kirjoitussarja