Yksi otsikoi oivallisesti. Toisen sanat soljuvat suloisesti. Kolmas osaa avata oudot ja mutkikkaat asiat ymmärrettävästi. Neljäs jäsentelee sanottavansa aina jäntevästi.
Kirjoittaja voi olla hyvä – taitava, tuottava, luova – monella tavalla. Osaamisen saa rakennettua mitä erilaisimmista vahvuuksista.
Yksi piirre parhaita kirjoittajia näyttää yhdistävän: heillä on riittävä itsetuntemus, siis realistinen kuva omasta tilanteestaan. Kun tietää, mitä osaa ja mitä ei, pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan ja hälventämään heikkouksiaan.
Tunnetko sinä omat valttisi kirjoittajana? Vai luetteletko sujuvammin heikkouksiasi?
Ei pelkkää syntymälahjaa
Moni arvioi syntyneensä korkeintaan keskinkertaiseksi kirjoittajaksi ja luulee, että on tuomittu pysymään sellaisena koko ikänsä. Onneksi luulo on väärä.
Jotkut ovat kieltämättä saaneet ihailtavan suotuisat lähtökohdat kirjoittamiseen. Myös heidän on kuitenkin tehtävä töitä, jos tahtovat jalostaa lahjakkuuttaan tai inspiroivia kouluoppejaan työelämän tarpeisiin.
Heikommistakin lähtökohdista voi tulla taitavaksi kirjoittajaksi ja parantaa osaamista jatkuvasti elämän varrella. Ja toisaalta: ylimielisyys tai kiinnostuksen puute on pilannut monen lupaavan kirjoittajan mahdollisuudet.
Hyväksi kirjoittajaksi ei synnytä vaan kasvetaan.
Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea. Tärkeintä on itse tietää, mitä jo osaa ja mitä kannattaisi seuraavaksi oppia.
Tietoa, taitoa, asennetta
Olen jo muutamassa aiemmassa postauksessa kertonut tuottavan tasapainon mallista, joka auttaa kirjoittajaa selvittämään omaa tilannettaan riittävän monitahoisesti:
Ajankäytön ja kirjoitustehtävien kartoituksesta oli puhe tämän sarjan edellisissä kirjoituksissa. Nyt ovat vuorossa vinkit osaamisen kartoitukseen.
Kirjoittajan osaaminen on hyödyllista jakaa kolmeen osaan:
- tietoihin
- taitoihin
- asenteisiin.
Paljon auttaa jo se, että havahtuu erottamaan tiedot ja taidot toisistaan.
Ei riitä, että tietää paljon
– Kaikkihan sen tietävät, moni tuhahtaa kirjoitusvalmennuksessa tai heti sen jälkeen.
Me hyvin koulutetut suomalaiset tosiaan tiedämme paljon siitä, miten pitäisi kirjoittaa. Vähän väliä kuitenkin kirjoitamme toisin kuin hyväksi ja oikeaksi tiedämme.
Tiedot ovat sitä, minkä tuntee niin, että pystyy kertomaan.
Saatat olla, lukija hyvä, erinomaisesti selvillä vaikkapa kielioppisäännöistä, luettavuudesta tai lukija-ajattelun periaatteista. Taidosta ei ole kyse, jos et ole harjoitellut tai edes kokeillut. Luonnostaan lahjakkaistakin tulee huippuja vasta ahkerasti harjoitellen.
Taidot ovat sitä, mitä harjoittelun tuloksena osaa tehdä – ja tekee myös.
Älä suotta selitä, mitä voisit tehdä, jos ehtisit. Ehtiminenkin on taito, ainakin osittain.
Asenteistasi paljolti riippuu, miten hyödynnät tietojasi ja taitojasi: tahdotko, viitsitkö, välitätkö. Asenteita voi ja pitää kehittää siinä kuin tietoja ja taitoa
Asenteet ovat sitä, että suhtautuu asiaan tai ihmiseen aina samansuuntaisesti.
Vahvatkaan tiedot ja tiadot eivät riitä, jos kirjoittajan asenteessa on pysyvästi pahoja ongelmia. Ohimeneviä asennevirheitä potee jokainen.
Jopa sata asioita syyniin
Kirjoittamisen osaaminen koostuu sadoista, ehkä tuhansista eri tekijöistä ja muuttuu jatkuvasti. Siksi se on jokaisella meistä omanlaisensa, erilainen kuin kenenkään toisen kirjoittajan osaaminen.
Osaamiskartoituksessa arvioitavia asioita kertyy helposti sata. Se ei tarkoita, että arkityössä pitäisi kontrolloida niin monia yksityiskohtia.
Vaikka arvioitavia asioita olisi paljon, listat kirjoittajien tiedoista, taidoista ja asenteista jäävät aina epätäydellisiksi. Täydellistä, saati kaikille sopivaa listaa ei pysty laatimaan.
Epätäydellisenäkin osaamiskartoitus auttaa aina kirjoittajaa eteenpäin. Vahvuudet ja heikkoudet hahmottuvat. Esiin nousee melko varmasti myös sellaisia asioita, joiden kirjoittaja ei ole aiemmin huomannut vaikuttavan työhönsä.