Virkisty, hyvä kirjoittaja!

Miksi kirjoitat keskinkertaisesti, vaikka osaisit kirjoittaa erinomaisesti? Sitä tekee mieli kysyä joka päivä joltakin; joskus kysynkin.

Taannoin kysyin myös itseltäni, miksi tyydyn kirjoittajana niin vähään, vaikka minulla olisi edellytykset paljon enempään. Ai että olenko varma edellytyksistäni. Täysin varma:

  1. Olen kouluvuosista asti rakastanut kirjoittamista. Suurin ansio siitä kuuluu kannustavalle ja äidinkielen opettajalle.
  2. Tiedän kirjoittamisesta paljon. Onhan teksti ollut vuosikymmeniä olennainen osa työtäni – oma ja etenkin toisten teksti.
  3. Olen kirjoittanut valtavasti ja lukenut kohtalaisen ahkerasti.
  4. Minulla on paljon sanottavaa.

Monet muut voivat esittää vastaavan ja paljon vakuuttavamminkin listan. Juuri siksi kiinnostuin pohtimaan, mikä meitä vaivaa. Jokin nimittäin vaivaa, kun tekstejä katsoo – omia ja muiden.

Pika-apu menee ohi

Helpoillakin tempuilla pääsee pahimmasta pälkähästä. Olen turvautunut omiin pikavinkkeihini, kun kirjoittaminen on oikein pahasti jumittunut tai ilmaisu ruostunut.

Pikavinkeistä olen saanut pika-apua mutta en pysyvää parannusta. Arvaan, että muille on käynyt samalla tavalla.

On tilanteita, joissa pika-apu riittää. Sen voimin ovat valmistuneet esimerkiksi monen verkkopalvelu-uudistuksen vaatimat tekstit. Ei ehkä haittaa, vaikka kaikki palaa pian entisiin uomiinsa.

Pieniksi paloiksi pilkottujen kirjoitusoppien avulla voisi saada aikaan myös suuria muutoksia. Jo vartin oppihetki viikossa tehostaisi kirjoitustyöt ja tekstiä pysyvästi, jos nuo hetket toistuisivat viikosta ja kuukaudesta toiseen. Harvoin toistuvat.

Parhaille jotakin omaa

Kokeneimmat ja taitavimmat kirjoittajat jäävät koulutuksissa useimmiten huomiotta. He osaavat muutenkin ne perusasiat, joihin rajallinen aika ja ison osallistujajoukon kiinnostus riittää.

Viime kuukaudet olen testannut omassa kirjoitustyössäni monia ideoita ja teemoja, joista olen arvellut parhaiden kirjoittajien hyötyvän. Kiinnostavimmiksi ovat noissa kenttäkokeissa osoittautuneet seuraavat kaksi:

  1. flow – se yhdistää kirjoitusprosessissa kunnianhimon ja mukavuudenhalun
  2. vivahteet – ne tuovat ilmaisuun sekä eloisuutta että tarkkuutta.

Niitä olen ryhtynyt kehittämään eteenpäin. Kesän mittaa kertoilen tällä palstalla, mihin muotoon ideat kypsyvät. Projektin motto olkoon sopivan suuruudenhullu:

Virkisty kirjoittajana – vivahteikasta tekstiä vaivattomasti!