Sivistystä digimediaan

”Digimaailmassa kaikista tulee autistisia: kyvyttömiä tunnistamaan ja ymmärtämään toisten tunteita.” Huomasin tuon hätkähdyttävän väitteen Sivistys.net-palvelusta. 

Päätoimittaja Tapio Kujala kertoo, millaisin tausta-ajatuksin julkaisua on lähdetty kehittämään. Kujala on myös Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja.

Hyvin toimitettu lehti ja sen viikottainen uutiskirje osoittavat, ettei ensi vuonna 140 vuotta täyttävä järjestö ole juuttunut menneisyyteen.

Aivotutkijalta ideaa

Uutta digimediaa suunnitellessa on jännittävä kuulla aivotutkijaa, Kujala kirjoittaa.

Tohtori Susan Greenfield väittää diginatiivien, 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden olevan persoonaltaan hauraampia, pinnallisempia ja riippuvaisempia ulkoisista ärsykkeistä ja palautteesta kuin aiemmat sukupolvet.

”Omasta elämästä raportointi on diginatiiveille tärkeämpää kuin elämä itse.”

Tuosta kaikesta Greenfield päättelee, että digimaailmassa ihmisistä tulee kyvyttömiä tunnistamaan ja ymmärtämään toisten tunteita.

Sivistymättömyyttä?

Greenfieldin väitteet ovat kärjistettyjä. Arkikokemus kuitenkin antaa niille vahvistusta:

  • Mikäpä sosiaaliselle medialle olisi yhtä leimallista kuin omasta elämästä raportointi?
  • Vihakirjoittelu ja jatkuva ilkeily kertovat kyvyttömyydestä tunnistaa ja ymmärtää toisten tunteita. Sama pätee hauskuuden ja hauskuutuksen pakkomielteeseen.

Kaikella tällä on paljon tekemistä sivistyksen kanssa. Opillista sivistystä ja paljon tietäviä ihmisiä digimediassa kyllä kohtaa. Paljon enemmän saisi olla sydämen sivistystä: toisten ihmisten arvostusta, suvaitsevuutta, ystävällisyyttä. Sivistyneen ihmisen päätavoitteena ei ole tölviä toisia.

Sisältöä ja luovuutta

Tapio Kujala tulkitsee aivotutkijan viestin niin, että sisällöllä on merkitystä.

”Koulutuksen pitäisi tarjota mahdollisimman monipuolista opetusta diginatiivien sukupolvelle: kirjallisuutta, historiaa ja ihmissuhdetaitoja.”

Lisäksi Kujala vaatii kyseenalaistamaan totuttuja ajatusmalleja; ilman luovuutta kun ei synny uusia aatteita eikä menestystuotteita.

Hienoa huomata, että sivistyksen puolestapuhujat –  esimerkiksi Kansanvalistusseura ja Sivistys.net – ovat lähteneet mukaan verkkoajan viestintään. Liian monet tyytyvät räksyttämään sivusta. Sellainen on aika sivistymätöntä.

5 thoughts on “Sivistystä digimediaan

  1. Hei Anja, kiitos mielenkiintoisesta juttulinkistä täällä ja Twitterissä.

    Olen askaroinut pitkään erilaisten verkkoryhmittymien parissa tutkijana ja harrastajana. Kuten jo vanhat CMC-gurut muistuttavat, verkko ei automaattisesti kadota käytöstapoja tai inhimillisen vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä – toki riski siihen on olemassa.

    Mielestäni sivistystäkin on verkkokeskusteluissa runsain mitoin, mutta etenemme nykyään niin sosiaalisen median palveluiden sokaisemina, ja että olemme unohtaneet pääasian: yhteisöt.

    Kirjoitin aiheesta aiemmin blogissani, linkitän oheen 🙂

    1. Kiitos mielenkiintoisesta linkistä ja kommentista!
      Olisiko somen ja verkkoryhmien ero vähän samanlainen kuin iltapäivälehtien ja ammattilehtien? 🙂

  2. Toisaalta osan tuottamia twiittejä lukiessa kyllä välillä itsestä tuntuu, että saisi sinne väliin tulla niitä ”perheen kanssa jäätelöllä” tai ”kaksi mummoa meni mustikkaan, toinen ei mahtunut” juttuja. Jos seuraa päälle sataa konsulttia/asiantuntijaa/viestintäexperttiä jotka kaikki luovat itsestään asiantuntijakuvaa, alkaa kyllä kaipaamaan myös sitä kepeämpääkin sisältöä. Tai ehkä sekin on se idea: ottaa seurattavakseen sellaisia henkilöitä tai organisaatioita, jotka tuottavat itseä miellyttävää sisältöä.

    1. Eri ihmiset varmaan hakevat somesta – ja elämästä – eri asioita. Kevyissä tviiteissä ole mitään pahaa; nekin voivat olla ’sivistyneitä’.
      Asiantuntijoilla ei välttämättä ole sydämen sivistystä.

Comments are closed.