– Teetkö näitä työajalla? kysyi eräs henkilö eilen selaillessaan Kirjoituskoulun vuosikirjoja.
Se oli kiusallisen hyvä kysymys. Kuuluuko asiakkaiden maksaa siitä, että kirjoittelen joka arkiaamu Facebookiin? Asiakkaathan yrityksessä tehtävän työn nimittäin lopulta maksavat.
Kirjoituskoulun Facebook-sivu on minulle mieluinen harrastus ja yritykselleni kohtalainen markkinointikanava. Kaiken kaikkiaan kirjoitamme Scriptiossa paljon muutakin kuin meilejä, tarjouksia ja PowerPoint-aineistoja.
Sisältömarkkinointi tuo kontakteja ja kauppaa. Kouluttajien on myös hyvä tehdä sitä mitä toisille opettavat.
Olemme kuitenkin kaukana sosiaalisen median kärkijoukosta. Hetkittäin kadehdin niitä, jotka näyttävät olevan Twitterissä aina, kun siellä poikkean. Välillä tekisi mieli kysyä samaa kuin eilen tapaamani henkilö minulta:
Kirjoitatteko Twitteriin työajalla?
Kirjoittajat valittavat, ettei heillä ole aikaa eikä mahdollisuutta keskittyä teksteihin. Entä jos kaoottisessa työtilanteessa vielä viskaisi Twitteriin muutaman kymmenen viestiä päivässä ja ottaisi sieltä vastaan jokusen sata virikettä? Epäilen, että useimmilla olo olisi aika rikkinäinen.
Somen omaksumista vauhdittaisi avoin keskustelu paitsi hyödyistä, myös haitoista. Kannattaa lukea Vihreästä langasta Maria Ohisalon kirjoitus Ulos somekuplista!