Enintään sata sanaa

Olen aina kirjoittanut turhan pitkästi. Tästä blogipostauksesta alkaa parannuksen tie.

Pitkässä tekstissä ei periaatteessa ole mitään vikaa, jos sisältö antaa sille oikeutuksen. Kunnon kirjoittaja osaa kuitenkin ilmaista asiat myös lyhyesti. Siinä taidossa olen taantunut.

Pidin loman alkuviikot harkitusti taukoa lähes kaikesta kirjoittamisesta. Riipustin vain kauppalappuja ja satunnaisia some-päivityksiä.

Twitteristä olen yrittänyt innostua uudelleen. 140 merkin raja on hyväksi, kun tahtoo oppia kiteyttämään.

Nyt tohdin aloittaa blogissa uuden kirjoitussarjan. Postauksia tuskin yhdistää toisiinsa muu kuin määrämitta: tekstien ehdoton enimmäispituus on sata sanaa.

Jos ihmiskoe ei osoittaudu itselleni kohtalokkaaksi tai kovin kivuliaaksi, saatan syksyn tullen suositella samaa menetelmää muillekin.

(100 sanaa)