Oikeasti someen

Miten aktivoida henkilöstö ja ulkoiset sidosryhmät mukaan someen? Ilman niitä tulee ikävä.

Muutama vuosi sitten kaikki organisaatiot sanoivat menevänsä sosiaaliseen mediaan. Nykyisin samat tahot kertovat olevansa siellä.

Oleiluksi koko touhu tosiaan jää, jos yritys tai yhteisö ei pysty toimimaan eikä edes viestimään somessa tavoitteittensa kannalta järkevästi. Jotta somessa olisi järkeä, mukaan pitää saada talon omaa väkeä ja lisäksi kiinnostavia ulkoisia sidosryhmiä kuten asiakkaita, kuntalaisia, kansalaisia tai jäseniä.

  • Onko iso organisaatio oikeasti mukana somessa, kun pari sen palkollista tviittailee kaikesta maan ja taivaan väliltä?

Vielä hullummalta tuntuu, että jopa asiantuntijaorganisaatio saattaa ulkoistaa päivitykset ja keskustelut putiikille, jossa intomieltä on monin verroin enemmän kuin arvostelukykyä tai ammattitaitoa.

Edellisessä postauksessa toivoin, että sosiaalisen median mystifiointi jo loppuisi. Facebook tai Twitter ei todellakaan ole enää mikään uutuus saati ihme.  Ikävää, että perinteinen media pitää yllä Liisa ihmemaassa -tarua.

Ihmiset käyttävät somea suvereenisti yksityishenkilöinä. Huomattavan monet kovat ammattilaiset ovat kuitenkin päättäneet rajata työhön liittyvät aiheet kokonaan pois. Tuo päätös on pato, joka estää sosiaalisen median todellisen läpimurron yritysten ja yhteisöjen viestinnässä ja palvelussa.

  • Sosiaalisen median menestystarinat ovat useimmilla suomalaisilla organisaatioilla yhä edessä päin.

Alkaneena vuonna kannattaa miettiä, miten entistä suuremman osan henkilöstöstä saisi innolla mukaan somessa tehtävään työhön. Patenttiratkaisua ei ole, mutta viisasta on vetää jo alkuvaiheessa asiakaspalvelu vahvasti kuvioihin.

Vasta monipuolinen, merkityksellinen sisältö ja asiallinen, avoin vuoropuhelu sytyttävät ulkoisten kohderyhmien kiinnostuksen.