Kiireisen kirjoittajan ajatus lähtee helposti kiertämään vanhaa rataa. Ilman uusia menetelmiä myös tekstit juuttuvat samalle kiertoradalle.
Vanhakin menetelmä voi olla uudistava, jos sitä soveltaa aiemmasta poikkeavaan tarkoitukseen. Kirjoittajien pitäisi piirrellä paljon enemmän ja kirjoitella vähän vähemmän.
Kynä avaa ajattelun lukot
Kynällä ja paperilla on ihmeellinen voima ihmismieleen. Ne kutsuvat luovuuden paikalle ja hätistävät hyödyttömimmän hoppuilun kauemmaksi. Piirtely auttaa keskittymään.
Yhtään ei haittaa, vaikka ei perinteisessä mielessä osaisi ollenkaan piirtää. Kokemusta on.
Joskus teknologiariippuvuus on edennyt niin vakavaan vaiheeseen, ettei kynä enää pysy kädessä. Joistakin ohjelmistoista saattaa silloin olla kynän korvikkeeksi Pääasia, että kirjoitusprosessin alkuvaiheessa unohtaa kokonaan tekstinkäsittelyohjelman.
Tekstin rakenteesta tuskin pystyy piirtämään niin huonoa kyhäelmää, ettei se voittaisi ruudulle valuvaa tajunnanvirtaa tai iänikuisia ranskalaisia viivoja. Ne molemmat kun johdattavat mielen lineaariseen ajatteluun. Elämä taas ei yleensä ole suoraviivaista.
Paniikki murentaa päätökset
Me kirjoittajat olemme kovia päättämään, lupaamaan ja aikomaan – vilpittömästi. Koulutuksissa tapaa jatkuvasti ihmisiä, jotka todella tahtoisivat uudistua kirjoittajina ja palvella lukijoitaan yhä paremmin.
Mutta kun ensimmäinen paniikki iskee, hyvät aikeet unohtuvat ja palaamme kiireen vilkkaa vanhoihin rutiineihin. Ovathan ne nopeita, varmoja ja turvallisia, onhan niiden avulla saatu aina ennenkin teksti valmiiksi…
Paniikin paikkoja nykyinen työelämä tarjoilee monille päivästä ja viikosta toiseen. Ei ole aikaa eikä rauhaa juurruttaa uusia ideoita käytäntöön.
Menetelmät antavat voimaa
Vilpitön halu ei riitä pysyvään parannukseen. Sen voimin voi kyllä löytää uutta mutta tuskin vapautua vanhoista kaavoista.
Poisoppiminen vanhasta ja vakiintuneesta on käsittämättömän kova urakka silloinkin, kun ymmärrämme uuden paremmaksi.
Lupausten ja päätösten tueksi tarvitaan menetelmiä ja tekniikoita. Piirtelevälle kirjoittajalle on tarjolla monia vaihtoehtoja – esimerkiksi.
- mindmap eli miellekartta
- vapaamuotoinen kaavio tai häkkyrä
- tekstin visuaalisen rakenteen hahmotelma
- sisällöllistä rakennetta havainnollistava kuvio.
Noista ja muutamista muistakin lisää seuraavassa postauksessa.