Miten kapulakielistyminen saa pysähtymään? Jos vastaus ei löydy, yhteys ihmisiin uhkaa katketa.
Selkokeskuksen mukaan yleiskieltä yksinkertaisemman selkokielen tarve kasvaa nopeasti. Tuoreen arvion mukaan sadattuhannet ihmiset hyötyisivät Suomessa selkokielestä.
Selkeää kieltä kaipaa vielä monin verroin suurempi joukko. Jos oman ammatti- tai harrastusalan erikoiskieltä osaakin, muiden alojen termit ovat hankalia tai ylivoimaisia.
Kapulakielessä kukaan ei ole natiivi.
Virkakielityöryhmä julkistaa raporttinsa kuun lopulla. Toivottavasti sen ehdotukset ovat riittävän rohkeita ja reippaita. Entisenlainen nyherrys ei tuota tulosta.
Jos kapulakieltä pystytään kitkemään viranomaisviestinnästä, myönteiset muutokset säteilevät ajan mittaan myös muualle. Monet järkyttävät ilmaisut ovat tarttuneet yksityiselle ja kolmannelle sektorille nimenomaan virkakielestä.
Selkeän kielen vaatimuksessa ei ole kysymys ensisijaisesti estetiikasta. Jo nyt vaikeaselkoisuus uhkaa demokratiaa ja kansalaisten oikeusturvaa.
Yrityksille ja kolmannen sektorin organisaatioille yhteys ihmisiin on olemassolon ehdoton edellytys.
Jos ei ole yhteistä kieltä, ei synny yhteyttäkään.
Miksi niin harvat uskaltavat selvittää, onko organisaatiolla yhteinen kieli tärkeiden sidosryhmien, edes oman henkilöstön kanssa?