- Kirjoituskoulu Alasilta - https://www.alasilta.fi -

Silmät ajatuksen avuksi

Hyvällä asiatekstillä on luja, selkeä rakenne. Rakenteet hahmottaa helpommin kuvin kuin sanoin, paremmin piirtäen kuin kirjoittaen.

Kannustin edellisessä postauksessa kirjoittajia piirtelemään enemmän. Lupasin myös kertoa lisää visuaalisista menetelmistä.

Eniten piirtelystä on hyötyä juuri sisällön jäsentelyssä, siis tekstin kokonaisrakenteen suunnittelussa. Muutakin käyttöä kynälle ja paperille tai piirrosohjelmille voi kirjoitustyössä keksiä.

Kaipaatko luovempaa otetta?

Verkkokirjoittamisen alkuvuosina mind map eli miellekartta oli kohtalaisen yleisesti käytössä sivustorakenteiden hahmottelussa. Sitten tuli Excel ja voitti.

Mind map sopii kirjoittajalle ja sisällöntuottajalle, joka tahtoo ainakin välillä vapautua lineaarisesta ajattelusta. Olen nähnyt koulutuksissa, miten piirtely nostaa esiin uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin.

Sinänsä on se ja sama, millä nimellä kukin kutsuu piirtelemiään häkkyröitä. Ehkä mind map olisi noussut vielä suurempaan suosioon, jos Tony Buzanin ja hänen seuraajiensa opit olisivat olleet vähän vähemmän lakihenkisiä. Takavuosina oli nimittäin tarjolla ahdistavan tarkkoja ja tiukkoja ohjeita ja kieltoja.

Piirtääkö kynällä vai koneella?

Ajattelin aikanaan, ettei mind map sovi minulle, kun satun olemaan niin kertakaikkisen surkea piirtäjä. Sitten tulivat ohjelmistot, joilla huonokin piirtäjä pystyy tuottamaan aika hienoja miellekarttoja.

En piirtele joka päivä mutta otan mind map -ohjelman esiin aina, kun alan miettiä laajaa tai itselleni uutta sisältökokonaisuutta.

Nykyisin tarjolla on monenlaisia ohjelmistoja visuaalisen hahmottamisen avuksi. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivan.

Uskon toisaalta niitä, jotka vannovat kynän ja paperin nimeen. Muutama vuosi sitten aivotutkijat esimerkiksi ehdottivat aikuisillekin värityskirjoja avuksi keskittymisongelmiin.

Myös miellekartta syntyy mainiosti kynällä paperille, vaikka piirustustaidossa perinteisessä merkityksessä olisikin puutteita.

Tahdotko nähdä, miltä teksti näyttää?

Pidän nettikirjoittamisesta, koska voin käyttää esikatselua. Näen jo kirjoittaessani tekstin sellaisena kuin lukijatkin sen aikanaan näkevät.

Samasta syystä minulla oli kirjaprojekteissa vaikeuksia. Kustantajien mielestään kirjat kuului kirjoittaa mahdollisimman vähän muotoilluiksi teksteiksi. Ja kirjoittajan työ loppui, kun taittajan työ alkoi.

Ulkoasu on osa tekstiä. Kirjoittaja saa ja hänen pitääkin olla kiinnostunut myös visuaalisista asioista.

En tarkoita, että jokaisen pitäisi päästä verkkopalvelussa peukaloimaan typografiaa tai sivupohjia. Organisaation visuaalista linjaa on kaikkien noudatettava. Sen raameissa on kuitenkin paljon liikkumatilaa nimenomaan siinä, miltä teksti näyttää.

Sommittele tekstillesi ulkoasu

Mind map sopii tekstin sisällöllisen rakenteen suunnitteluun. Visuaalista rakennetta voi ajatella sommitteluna: miten eri tekstielementit kuten väliotsikot, listat tai linkit sijoittuvat kokonaisuudessa, mikä on niiden tehtävä, painotus ja suhde toisiinsa.

Aloittamisen tuskaankin saattaa saada apua tällaisesta työtavasta:

  1. Lista asioista, jotka aiot tekstissäsi kertoa. Mieti myös, mitkä ovat sisällön tärkeimmät pointit.
  2. Listaa elementit, joita voit käyttää esimerkiksi verkkosivulla. Jos kirjoitat toistuvasti samoihin kanaviin, voit laatia tähän kohtaan valmiit listat varastoon.
  3. Sovittele yhteen nuo kaksi listaa. Mieti, millä elementillä minkäkin asian kerrot: mikä asia on otsikossa, mikä listan muodossa ja niin edelleen.
  4. Luonnostele kynällä ja paperilla tai jollakin piirrosohjelmalla näkymä – esimerkiksi verkkosivua. Tee useampikin luonnos siitä, miltä teksti voisi näyttää.

Kun olet tyytyväinen sommitteluun, ala kirjoittaa. Saatat hämmästyä, miten tuskattomasti teksti syntyy – etenkin, jos määrittelet sommitteluvaiheessa myös merkkimäärät koko tekstille ja eri elementeille. Mittaan on helppo ja nopea kirjoittaa, kun sitä vaivautuu vähän harjoittelemaan.

Kuviot auttavat viimeistelyssä

Useimmille kirjoittajille lienee tuttu uutisrakenteen kuva: kärjellään seisova kolmio.

Kuvio havainnollistaa sitä, että uutisessa enin osa informaatiosta on heti alussa; loppua kohti asiat käyvät vähemmän tärkeiksi. Joskus uutiseksi tarkoitetun jutun rakenne on kääntynyt ylösalaisin ja kolmio kantilleen; tärkeä tieto tulee vasta lopussa.

Samalla idealla voi kuvata minkä tahansa tekstin rakennetta. Menetelmä sopii oivallisesti kirjoitustyön viimeistely- ja varmistusvaiheeseen:

  1. Ota esiin viimeisteltävä teksti ja lisäksi kynä ja paperia.
  2. Piirrä kuvio tekstisi rakenteesta.
    Kuvion yläreunassa on tekstin alku ja alareunassa loppu. Mitä enemmän jossakin kohtaa on informaatiota, sitä isomman osuuden se saa kuvion pinta-alasta. Kysymys ei siis ole sanojen vaan tiedon määrästä.
  3. Arvioi, miten hyvin kuvio vastaa rakennetta, joka palvelisi tekstin tarkoitusta ja lukijan tarpeita. Esimerkiksi uutis- ja ohjeteksteillä pitäisi olla erilainen kuvio.

Kirja hukkui huonoon ulkoasuun

Vuonna 2010 ilmestyi Inforin kustantamana kirja, jota voisi suositella jokaiselle visuaalisista keinoista kiinnostuneelle kirjoittajalle:

Valitettavasti mielenkiintoinen teos kärsi surkeasta ulkoasusta. Pikkukirjojen formaattiin oli puristettu sisältö, joka olisi vaatinut väljästi tilaa. Kovin moni ei varmaan viitsinyt tutkia kuvia suurennuslasin avulla.

Tarjolla on monta mielenkiintoista menetelmä, jotka eivät vajaassa kymmenessä vuodessa ole vanhentuneet yhtään. Jos tuon kirjan onnistut jostakin löytämään, niin osta se tai lainaa riittävän pitkäksi aikaa. Pikaluvulla asiat eivät taida avautua.

Oletko jo kuunnellut tekstiäsi?

Äänikirjojen ja podcastien suosi kasvaa kohisten. Seuraavaksi kirjoittajien pitää ehkä oppia kuulostelemaan tekstejään.

Vanhastaankin on kyllä tiedetty, että ääneen lukeminen paljastanut tekstistä asioita, joita kirjoittaja ei muuten huomaa.