<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Selkiintyykö virkakieli? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://www.alasilta.fi/selkiintyyko-virkakieli/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.alasilta.fi/selkiintyyko-virkakieli/</link>
	<description>Kirjoituksia kirjoittamisesta</description>
	<lastBuildDate>Sun, 14 Mar 2021 15:21:04 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: rumssi		</title>
		<link>https://www.alasilta.fi/selkiintyyko-virkakieli/#comment-450</link>

		<dc:creator><![CDATA[rumssi]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 May 2016 10:46:03 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.vaikuttavaa.fi/?p=1680#comment-450</guid>

					<description><![CDATA[Kirjoituksen lauserakenne on hyvälle blogitekstille ominaista, sillä lauseet ovat lyhyehköjä ja selkeitä – pisin virke on 19-sanainen. Kappalejako ja väliotsikot selkeyttävät tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Positiivista on myös se, että tekstin tehokeinoina on käytetty ajatusviivoja, lihavointia, kursivointia sekä ajatuksia kokoavaa luettelointia. 

On hyvä, että kysymyksenä esitettyyn ongelmaan pureudutaan suoraan ja korjausehdotukset tuodaan esille järkevästi. Kysymyksen muodossa esiintyvä ongelma on sijoitettu tekstissä niin, että lukijan tulee ensin itse pohtia asiaa, ennen kuin pääsee lukemaan kirjoittajan esittämän ratkaisun. 

Tällaista virkakielen tulisikin tulevaisuudessa olla – selkeää, helposti ymmärrettävää ja loogisesti etenevää. 

Virkakieltä tulee selkeyttää, jotta useampi ihminen lukijana ymmärtäisi, mitä kirjoittaja haluaa tekstillään ilmaista. Hyviksi koettujen Virkakieli selkeäksi –seminaarien pitämistä voisi tulevaisuudessakin jatkaa, sillä ne ovat selkeästi herättäneet suurta mielenkiintoa ihmisissä. Mikäli koulutusta olisi mahdollista tehdä suppeammalla budjetilla, voisi sitä hyödyntää laajemmin vaikkapa ottamalla käyttöön muistilistat ja testit. 

Uudistusmielisyys tulee tekstistä selkeästi esille, ja onkin hyvä, että parantamisehdotuksia esitetäänkin suorasanaisesti ja vanhoja toimintatapoja kritisoidaan avoimesti.  

Mainittakoon vielä, että kirjoittajille luotuja arkisia apuvälineitä voisi hyödyntää myös muidenkin kuin virkamiestason henkilöiden keskuudessa.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kirjoituksen lauserakenne on hyvälle blogitekstille ominaista, sillä lauseet ovat lyhyehköjä ja selkeitä – pisin virke on 19-sanainen. Kappalejako ja väliotsikot selkeyttävät tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Positiivista on myös se, että tekstin tehokeinoina on käytetty ajatusviivoja, lihavointia, kursivointia sekä ajatuksia kokoavaa luettelointia. </p>
<p>On hyvä, että kysymyksenä esitettyyn ongelmaan pureudutaan suoraan ja korjausehdotukset tuodaan esille järkevästi. Kysymyksen muodossa esiintyvä ongelma on sijoitettu tekstissä niin, että lukijan tulee ensin itse pohtia asiaa, ennen kuin pääsee lukemaan kirjoittajan esittämän ratkaisun. </p>
<p>Tällaista virkakielen tulisikin tulevaisuudessa olla – selkeää, helposti ymmärrettävää ja loogisesti etenevää. </p>
<p>Virkakieltä tulee selkeyttää, jotta useampi ihminen lukijana ymmärtäisi, mitä kirjoittaja haluaa tekstillään ilmaista. Hyviksi koettujen Virkakieli selkeäksi –seminaarien pitämistä voisi tulevaisuudessakin jatkaa, sillä ne ovat selkeästi herättäneet suurta mielenkiintoa ihmisissä. Mikäli koulutusta olisi mahdollista tehdä suppeammalla budjetilla, voisi sitä hyödyntää laajemmin vaikkapa ottamalla käyttöön muistilistat ja testit. </p>
<p>Uudistusmielisyys tulee tekstistä selkeästi esille, ja onkin hyvä, että parantamisehdotuksia esitetäänkin suorasanaisesti ja vanhoja toimintatapoja kritisoidaan avoimesti.  </p>
<p>Mainittakoon vielä, että kirjoittajille luotuja arkisia apuvälineitä voisi hyödyntää myös muidenkin kuin virkamiestason henkilöiden keskuudessa.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
