Selkeys vaatii sisua

Kieli selkeäksi -pilotti on päättynyt. Lopuksi puhuimme testeistä, komentoinnista ja editoinnista.

Jyrki Tuominen esitteli osallistujille keinoja, joilla voi varmistaa ja viimeistellä tekstin sisältöä ja ilmaisua. Jotkut konstit ovat olleet esillä sadoissa koulutuksissamme. Silti kirjoittajat ja editoijat tuntuvat jatkuvasti janoavan niitä.

Samalle viikolla osui Sanaluokan seminaari, jossa pohdimme kysymystä Selkeä kieli vai selkokieli? Puhujina olivat Kelan vastaava kielenhuoltaja Kaino Laaksonen ja Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä.

Molempien esityksessä korostui, ettei selkeys tule tekstiin itsestään. Vaaditaan tietoa, taitoa ja suomalaista sisua.

Kolme kovaa kysymystä

Kapulakieltä ei ole helppo kitkeää. Organisaatio, joka urakkaan tosissaan ryhtyy, joutuu syventymään ainakin seuraaviin kolmea asiaan:

  1. Miten kartoittaa kirjoittajien tiedot, taidot ja asenteet?
  2. Miten tunnistaa vaikeaselkoinen teksti?
  3. Miten muokata ilmaisu selkeäksi?

Penseimmin yritykset ja yhteisöt suhtautuvat ensimmäiseen kysymykseen. Pidetäänkö kirjoittajien osaamiskartoitusta liian arkana asiana? Vai pelätäänkö tulosten pakottavan merkittäviin koulutussatsauksiin? Sokkona useimmat talot joka tapauksessa  tahtovat jatkaa eteenpäin.

Vaikein taitaa käytännön näkökulmasta olla toinen kysymys. Edes viestinnän ammattilaisen ei aina ole helppo huomata vaikeaselkosia ilmaisuja oman talon tai alan teksteissä. Valitettavasti tähän asiaan ei ole tarjolla muuta ratkaisua kuin raaka työ. Vaikeaselkoisuus on todella moniulotteinen asia kuten Kirjoituskoulussa saatoimme marraskuun aikana havaita.

Kolmas kohta on helpoin. Jos puutteet kirjoittajien osaamisessa ja tekstien ilmaisussa tunnistetaan ja tunnustetaan, löytyvät myös keinot korjata tilannetta.

Työkalupakki intraan?

Pilottikoulutus oli osa kehittämishanketta, jonka tuloksena tarjoamme asiakkaillemme ensi vuoden alusta alkaen Tehokirjoittajan työkalupakki -palvelua. Se sisältää sekä valmennusta että pysyvään käyttöön tarkoitettuja työkaluja.

Pilottiryhmä innostui siitä ajatuksesta, että Scriptio myisi työkalupakkia inranet-palveluihin räätälöityinä versioina. Tutkimme ilman muuta tuon mahdollisuuden.

Todennäköistä kuitenkin on, että melko harvat organisaatiot ovat valmiita investoimaan räätälöityyn ratkaisuun. Meillä on muutenkin vielä miettimistä uuden palvelun ansaintalogiikassa.

Luopumisen tuskaa

Kirjoittajat potevat välillä pahoja vieroitusoireita, kun kapulakieltä raivataan selkeämmäksi ja sujuvammaksi. Myös organisaatioiden kannalta vaikeaselkoiseen ilmaisuun liittyy vallan tunnetta.

Scriptiolla on muutaman viikon päästä mainio välineistö niille, jotka tahtovat irtautua kapulakielestä. Pystymme myös tarjoamaan pätevää valmennusta, jotta välineet saadaan käyttöön.

Yksi kysymys on kuitenkin vielä ratkaisematta:

  • Miten motivoida yritysten ja yhteisöjen johto tai edes viestintäjohto isoon urakkaan selkeän kielen puolesta?