Piirrä, kirjoittaja, piirrä!

Kaupoissa myydään yhä kyniä, paperia ja muistikirjoja. Ne pelastaisivat nettiajan kiireisen kirjoittajan monesta pulasta ja saisivat luovuudenkin kukoistamaan.

Kirjoitustyö menee joskus takalukkoon. Teksti ei tunnu avautuvan sisä- eikä ulkopuolelta – ei itsekseen puurtaen eikä toisilta neuvoa kysellen. Avain on hukassa.

Silloin kannattaa kokeilla kynää. Se on pätevä yleisavain yllättävän moneen kirjoittamisen pulmaan.

Kynä ja paperi saattavat jopa palauttaa kirjoittamisen ilon, jota tietokone ja etenkin tekstinkäsittelyohjelma niin usein kahlitsevat.

Piirtäen selviää moni asia

Kynää voi käyttää kirjoitustyössä monin tavoin, esimerkiksi näin:

  • Tee muistiinpanoja, kirjaa ideoita.
  • Jäsentele sisältöä ranskalaisin viivoin.
  • Suunnittele teksti piirtämällä miellekartta, mind map, tai mikä hyvänsä häkkyrä.
  • Kirjoita kokonaisia lauseita.
  • Arvioi tekstiluonnosta tai valmista tekstiä hahmottelemalla sen informaatiosisällöstä kuva.

Tiedän, että kaiken tuon ja paljon muuta voi tehdä myös koneella. Jos kuitenkin etsit kirjoittamiseesi uutta letkeyttä, kokeile vanhaa teknologiaa. Kyniä ja paperia saa edelleen ostaa.

Ehdotan, että otat käyttöön kokonaan uuden muistikirjan, jonka pyhität kirjoitustöillesi. Jo muutamassa kuukaudessa siitä voi kehittyä aarre, jota huomaat tarvitsevasi melkein päivittäin.

Kynää ja paperia voi tietysti käyttää myös paljoon muuhun kuin varsinaisten tekstipulmien ratkaisemiseen. Muutama vuosi sitten kohistiin aikuisten värityskirjoista. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoi silloin Ilta-Sanomissa värittämisen vaikuttavan vahvasti oppimiseen ja auttavan ihmistä saamaan käyttöön kognitiivisia voimavarojaan.

Yhden kynän sijasta kannattaakin ehkä hankkia koko setti värikyniä.

”Huonokin” piirtäjä pärjää

Miksi useimmat kirjoittajat sitten piirtelevät niin harvoin? Miksi kaikki eivät tartu kynään koskaan, vaikka kirjoittaminen jumittaa ja tyhjän ruudun tuijottelu ahdistaa?

Tavallisin kuulemani selitys on tämä:

”En osaa piirtää.”

En minäkään. En ole koskaan tuntenut ketään surkeampaa piirtäjää kuin itse olen. Minun piirroksissani ei erota kissaa hevosesta.

Silti piirtelen kirjoitustyötä tehdessäni nykyisin aika usein, ja aina siitä on apua. Olen myös alkanut kirjata mieleen juolahtaneita irtolauseita muistikirjaani, ja noille lauseille on poikkeuksetta löytynyt hyötykäyttöä.

Nykyisin ajattelen, että olen oikeastaan aika hyvä piirtäjä.

Tekstin hahmo näkyväksi

Tämä kirjoitus on toiseksi viimeinen sarjassa, jossa olen tarjoillut kohtalaisen helppoja konsteja kohentaa kirjoittamista. Konkreettinen konsti liittyy tällä kertaa tekstin sisällön arviointiin.

Tunnet ehkä perinteistä uutisrakennetta kuvaavan kolmion, joka seisoo kärjellään. Kuvion tarkoitus on havainnollistaa sitä, että uutistyyppisessä tekstissä enin osa informaatiosta pitää kertoa heti alussa. Tekstin loppua kohti asioiden tärkeys vähenee.

Samalla idealla voit kuvata minkä tahansa tekstin hahmoa:

  1. Ota esiin arvioitava teksti ja lisäksi kynä ja paperia.
  2. Piirrä kuvio tekstisi hahmosta. Kuvion yläreunassa on tekstin alku ja alareunassa loppu. Mitä enemmän jossakin tekstin kohdassa on informaatiota, sitä isomman osuuden se saa kuvion pinta-alasta. Jos kaikki asiat ovat yhtä tärkeitä, kuvasta tulee suorakulmio. Kysymys ei siis ole sanojen vaan tiedon määrästä.
  3. Kun näet kuvassa tekstin hahmon, arvioi, miten hyvin se palvelee alkuperäistä tarkoitusta ja lukijoiden tarpeita. Esimerkiksi uutis- ja ohjeteksteillä pitäisi olla erilainen hahmo.

Tämä yksinkertainen piirrosmenetelmä on usein paljastanut, miksei teksti ole tehostunut pilkkua viilaamalla: pintasilaus ei auta, jos rakenteet horjuvat.

Vanhempia kirjoituksia piirtelystä

Piirtele teksti paremmaksi

Silmät ajatuksen avuksi