Viime vuonna Suomessa vietettiin ensimmäistä kertaa Selkeän kielen päivää. Tänäkin vuonna sitä vietettiin, mutta valitettavan pienissä piireissä.
Englanninkielisissä maissa Plain Language Day on ollut ohjelmassa jo muutaman vuoden ajan.
Virallinen päivä on 13. lokakuuta. Viime vuonna Kotimaisten kielten keskus Kotus opasti – aivan oikein – siirtämään vieton seuraavaksi arkipäiväksi, joka oli 15.10. Koskeehan selkeän kielen vaatimus keskeisesti julkishallintoa ja yleensäkin arkityötä.
Missä talkoohenki?
Tänä vuonna omakin yritykseni olisi mielellään osallistunut Selkeän kielen päivän markkinointiin, mutta oikea päivä jäi hämärän peittoon. Kotus julkaisi jälleen suunnilleen samanlaisen teemasivuston kuin vuosi sitten, mutta päivää se ei suosittanut. Tai jos suositti, niin ainakaan minä en sitä huomannut.
Olisi ilmeisesti pitänyt itse päätellä tai valita. Jotta tärkeälle päivälle ja asialle saataisiin julkisuutta, kaikki kiinnostuneet pitäisi aktivoida mukaan talkoisiin.
Kotukselle koordinoijan rooli sopisi. Se ei vain taida olla kovin kiinnostunut yhteistyöstä ainakaan kirjoitetun viestinnän kehittämisyritysten kanssa. Kilpailu ehkä kiehtoo enemmän kuin kumppanuus.
Täytyy vain toivoa, ettei Kotimaisten kielten keskus yritä sulkea pieneen piiriin pian julkistettavaa ohjelmaa virkakielen kehittämiseksi. Kotuksella itsellään kun olisi nimittäin ollut liki 40 vuotta aikaa pistää virkakieltä raiteilleen – koko julkishallinnolla vielä paljon enemmän.
Yhä enemmän kapuloita näyttää viime vuosina lennelleen ymmärryksen rattaisiin. Siksi tarvitaan kansallisia talkoita, ei suinkaan sisäpiiriasennetta.
Selko- vai selkeä kieli?
Onko Kotus sittenkään paras mahdollinen koordinoija Selkeän kielen päivälle? Olisiko Selkokeskus ehkä sopivampi?
Plain Language Day näyttää muualla keskittyvän selkokieleen. Kysymys on siis kielestä, jota tarvitsevat tietyt erityisryhmät – esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivät, kehitysvammaiset, muistisairaat ja maahanmuuttajat.
Ennen ensi vuotta olisi hyvä päättää, onko teemapäivän painotus selkeässä kielessä vai selkokielessä.
On kysymys kummasta hyvänsä, sisäänlämpiävyydestä on itse asialle pelkkää haittaa.
Selkeää virkakieltä kehittänyt työryhmä julkaisee työnsä 29.1.2014. Alustavat tiedot kertovat, että selkokieli mainitaan toimenpide-ehdotuksissa useampaan kertaan.