Rakennemuutos ravistelee myös yritys- ja yhteisöviestintää. Se ei välttämättä ole ollenkaan pahasta.
Viestinnän ammattilaiset 2013 –tutkimuksen tuloksia selittää osittain viime vuosien ankea taloudellinen tilanne, mutta vain osittain.
Budjetit pienentyneet, väki vähenemään päin
Viestintäbudjetin koko on pienentynyt selvästi. Tässä asiassa suunta saattaa kääntyä jo vuodessa parissa.
Vain viestintätoimistoissa työskentelevät uskovat henkilöstön määrän kasvavan lähivuosina. Väkeä on nyt aiempaa vähemmän etenkin viestintäyksiköissä, joiden budjetti on puolen miljoonan ja miljoonan euron välillä. Kuvioon sopii hyvin, että samaisissa yksiköissä uskotaan ulkopuolisten viestintäpalvelujen käytön kasvuun. Tähän trendiä ei noussuhdanne ehkä katkaise.
Jo pitkään on hoettu, että tuloksellista viestintää ei pysty toteuttamaan yksin viestintäyksikkö vaan mukaan tarvitaan koko henkilöstö. Mitä paremmin toive muuttuu todeksi, sitä radikaalimmin muuttuu ammattiviestijöiden rooli.
Some ja johtaminen kovimmat haasteet
Verkkosivujen sisällöntuotanto ja seuranta ovat tutkimuksen mukaan nousseet tehtävälistan kärkeen. Sosiaalisen median asema yhtenä päätehtävistä on vahvistunut, ja siihen aiotaan panostaa eniten seuraavan kahden vuoden aikana.
Some jos mikä haastaa ammattiviestijät. Mukaan on saatava organisaation muutakin henkilöstöä. Ja toisaalta: mitä useampi toteuttaa aktiivisesti yrityksen tai yhteisön viestintää, sitä vaativampaa on koordinointi ja johtaminen.
Noin puolet tutkimuksen vastaajista ilmoitti tarvitsevansa lähiaikoina some-sparrausta. Seuraavaksi eniten toivotaan koulutusta strategiaviestintään ja viestinnän johtamiseen. Tämä suuntaus on jo näkynyt esimerkiksi Verkkotoimittajien mestariluokka -valmennuksessa.
Niukan talouden aika nostaa toivottavasti viestinnässä laadun vihdoin määrän edelle. Jotta organisaatiot pystyisivät tarttumaan tähän muutoksen mahdollisuuteen, ammattiviestijät tarvitsevat vahvaa strategista näkemystä ja johtamistaitoa.