Kuka osaa keskustella?

Hyvä vuoropuhelu auttaisi moneen ongelmaan. Miksi emme opiskele sitä ahkerammin?

Suomessa on suuri huoli kilpilukyvystä ja työn tuottavuudesta. Murhetta kantavat varmasti myös ne, jotka eivät hyväksy maan hallituksen määräämiä lääkkeitä. Jos työn tulokset eivät käy maailmalla kaupaksi, hukka meidät perii.

Pulaa on ilman muuta innovatiivisuudesta. Siinä ei kuitenkaan ole kyse vain suurista keksinnöistä vaan vähintään yhtä paljon siitä, että saamme päivittäiset työrutiinit sujuviksi.

Suurta sähläystä

Suomalaisten työpaikkojen ’sähläysaste’ on 35-55 prosenttia, Tekniikka & talous -lehti uutisoi pari viikkoa sitten.

– Sähläyksen taustalla näkyvät henkilöstöresurssien puutteet, väsymys, heikko johtaminen ja työyhteisön ongelmat yhteistyössä,  tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta kertoi.

Jutun taustalla oli Pron tuore tutkimus.

Ei pelkkää tunnelmaa

Sähläyksen syyt näyttävät olevan järjestään sellaisia, että avoimella ja rakentavalla keskustelulla niitä voisi ainakin lievittää.

Hyvä viestintä ja vuorovaikutus eivät todellakaan ole pelkkiä tunnelmatekijöitä, jotka voisi tiukan paikan tullen unohtaa. Ne ovat avain vähempään sählähykseen ja parempaan tuottavuuteen.

Yhä suurempi osa työelämän vuorovaituksesta perustuu tekstiin. Jotkut osaavat keskutella kirjoittaen – tyylikkäästi, tehokkaasti ja tuloksellisesti. Paljon useammille sattuu mokia tämän tästä. Tähtihetket ovat harvassa.

Meili menetettiin jo

Sähköpostin on annettu vuosikymmenet syödä työn tuottavuutta. Tapamma käyttää meiliä ei läheskään aina kestä kriittistä tarkastelua.

Kaikkihan sen osaavat -ajattelu vei hakoteille. Ei sovittu yhteisiä pelisääntöjä, ei vaivauduttu kehittämään viestintämuotoa, joka yhä pyörittää työtä ja toimintaa monissa organisaatioissa.

Onko nyt jo liian myöhäistä pyristellä eroon huonoista tavoista – sähköpostisähläyksestä?

Vuorovaikutusta oppii

Meilin rinnalle ovat viime vuosina tulleet chat ja sosiaalinen media. Taas käsittämättömän monissa yrityksissä ja yhteisöissä on luotettu osaamiseen ilman oppimisprosessia.

Puutetta on nimenomaan perusvalmiuksista: miten kirjoittaa hyvää vuorovaikutusta. Teknologinen nippelioppi ei kauas kanna.

Melkein asiasta kuin asiasta syntyy suunnaton someraivo. Se ei suostu pysymään vain vapaa-ajalla. Repivää ja epäasiallista keskustelutyyliä saa lukea  myös työasioissa.

Tuottavuus tuskin paranee tai sähläys vähenee, jos vuorovaikutus kirjoittaen ontuu ja kompastelee.