Niukat budjetit kaventavat valitettavan usein koulutusajattelua. Se aiheuttaa vahinkoa oppijoille.
Tutkin hiljattain Scription viime kuukausina saamia kymmeniä tarjouspyyntöjä. Melkein kaikissa oli rajattu jo valmiiksi koulutuksen kesto ja toteutustapa.
Emme aina noudata tarjouksissamme pilkulleen tilaajan toiveita. Ehdotamme usein myös toista vaihtoehtoa, jonka uskomme paremmin vastaavan koulutustarpeeseen.
Tarjouspyynnöt osoittavat aina luottamusta tai ainakin myönteistä kiinnostusta. Siksi saattaa tuntua epähienolta ruveta ruotimaan niitä. Tilaajien ja toimittajien pitäisi kuitenkin keskustella paljon nykyistä enemmän siitä, millaisilla tarjouspyynnöillä ja tarjouksilla päästäisiin parhaisiin mahdollisiin tuloksiin.
Esitän keskustelunavaukseksi kolme toivetta tilaajalle.
Puhu rahasta
Aniharvoin tarjouksen pyytäjä kertoo, paljonko rahaa on käytettävissä. Kilpailutilanteissa on tapana asettaa aika ahtaat raamit ja katsoa, mikä taho tarjoaa paketin halvimmalla.
Kannattaisiko koko asetelma kääntää ylösalaisin?
Tilaajat saisivat pistää koulutusyritykset miettimään, miten oppimistarpeeseen pystyy vastaamaan tietyllä, joskus hyvinkin pienellä rahasummalla.
Toimittajalla on tietysti mahdollisuus vastata, että budjetti on tavoitteisiin nähden liian pieni. Useimmissa tapauksissa ammattilaiset uskoakseni pystyisivät jotenkin ratkaisemaan yhtälön.
Kuvaa tarve
Tarjouspyynnöissä kiinnitti huomiota myös se, että ne sisältävät usein suuren määrän enemmän tai vähemmän valmiita teemoja ja menetelmiä. Koulutustarve sitä vastoin on kuvattu huomattavasti huonommin.
Jos tarkoitus on ostaa koulutus ammattilaisilta, heistä kannattaa ottaa mahdollisimman paljon irti. Toimittajan tehtävä on mielestäni laatia ehdotus koulutussuunnitelmaksi. Se on muutakin kuin ohjelma, joka täyttää annetun ajan.
Tilaajan tehtävä taas on kuva koulutustarve rehellisesti ja konkreettisesti:
Tarjouspyynnöissä pitäisi kertoa, miten osaamisen puutteet näkyvät arkityössä, tai mihin konkreettisiin haasteisiin henkilöstön on pystyttävä vastaamaan.
Esimerkiksi Scriptio tarjoaa mielellään välineitä osaamiskartoituksiin. Ne eivät aiheuta paljon vaivaa, mutta antavat lujan pohjan koulutussuunnittelulle.
Vaadi kehitystyötä
Tarjouspyyntöjen kaavamaisuus on suuri syy siihen, että viestintäkoulutusta tarjoavat yritykset ovat olleet aika laiskoja kehittämään palvelujaan. Toinen syy on koulutusyritysten oma laiskuus.
On tietysti hienoa, jos voi rakentaa kouluttajan persoonan varaan. Yksin se ei kuitenkaan riitä laadun takeeksi.
Koulutuksen ostajien kannattaisi vaatia, että toimittajat päivittävät jatkuvasti omaa osaamistaan ja palvelutarjontaansa.
Se mikä oli hyvää koulutusta viime vuonna, ei ehkä vastaa enää ensi vuonna lainkaan oppimistarpeisiin.