KHO on viestivinään

Korkein hallinto-oikeus uudisti nettisivunsa. Nyt niistä ei ymmärrä sitäkään vähää kuin ennen.

KHO julkaisi  verkkopalvelunsa osiossa Lyhyet ratkaisuselosteet äskettäin tekstin otsikolla 24.10.2013/3354:

”Henkilö sairasti Perisylvian-oireyhtymää, joka aiheutti hänelle syömisongelmia ja puhekyvyttömyyttä. Ruokailutilanteissa hän tarvitsi valvontaa tukehtumisvaaran vuoksi. Häntä pidettiin vammaispalvelulain 8 c §:n 3 momentissa tarkoitetun henkilökohtaisen avun myöntämiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 § 2 momentti ja 8 c § 1–4 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Anne E. Niemi, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski ja Janne Aer. Asian esittelijä Camilla Sandström.”

Otsikon ja tekstin välissä on antopäivä, taltionumero ynnä muuta tunnistetietoa. Linkkiä tarkempaan tietoon sivu ei tarjoa.

Teksti on kaiken muun omituisuuden lisäksi kauhuesimerkki passiivin väärästä käytöstä: ”Häntä pidettiin…” Kuka piti?

En tiedä, mistä Korkein hallinto-oikeus on ammentanut oppinsa verkkoviestintään tai selkeään kirjoittamiseen, mutta metsään näyttävät vievän.

Ymmärrän, ettei minusta ole opettamaan juridiikkaa arvovaltaiselle tuomioistuimelle, Rohkenen silti muistuttaa, mitä hallintolain yhdeksännen pykälän ensimmäinen momentti määrää:

”Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.”

Ei tuossa usein siteeratussa lainkohdassa kehoteta lyhentämään teksteistä pois kaikkea sisältöä.

Kannattaako julkisissa, siis verovaroin ylläpidetyissä verkkopalveluissa todella julkaista tekstiä, jonka informaatioarvo kansalaiselle on nolla – jos sitäkään?