- Kirjoituskoulu Alasilta - https://www.alasilta.fi -

Huomaatko, jos rakenne huojuu?

Kieli- tai kirjoitusvirhe pistää silmään – joillakin sydämeen saakka. Hatara rakenne synnyttää lukijassa vain epämääräistä tyytymättömyyttä.

Työyhteisöissä pitäisi miettiä vähemmän tekstien virheitä ja enemmän sitä, miten ihmisiä voisi auttaa kirjoittamaan paremmin. Apua olisi esimerkiksi tekstimalleista. Niihin on tällä viikolla tarjolla aineksia Kirjoituskoulun Facebook-sivulla.

Hyvä apuvälineitä ovat myös muistilistat. Niiden ei todellakaan tarvitse olla syvällisiä esseitä. Riittää, että kirjoittajan muistia virkistää muutamalla olennaisella asialla.

Rakenne näkyväksi

Muistilista auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja heikkouksia myös tekstin rakenteessa. Etenkään heikkouksia ei ole helppo nähdä, ei omien mutta ei aina toistenkaan tekstien jäsennyksessä.

Kieli- tai kirjoitusvirheet huomataan ja niistä kärkkäästi myös huomautetaan. Huono, huojuva rakenne sitä vastoin tuntuu usein vain epämääräisen epämiellyttävältä; lukijaa ei huvita lukea. Vaistoamme, että jokin on vialla, mutta emme osaa tai jaksa ajatella, mikä.

Lukijan tehtävä ei olekaan analysoida tekstin virheitä tai vahvuuksia. Kirjoittajan siihen pitäisi pystyä. Rakenne tuntuu kuitenkin kätkeytyvän helposti myös siltä, joka on tekstin kirjoittanut.

Kymmeniä kysymyksiä

Tarjosin aiemmin tekstipajojen osallistujille usein muistilistaa Näin tunnistat vaikeaselkoisen ilmaisun. Siitä ei koskaan tullut kovin suosittua. Nykyisin uskon ymmärtäväni, miksi ei.

Lista oli liian pitkä ja sävyltään ikävä, nimestä alkaen. Suomalaisia kirjoitusoppeja ovat perinteisesti leimanneet syyttely ja virheiden osoittelu. Kirjoittajat kertovat siitä koulutuksissa hätkähdyttäviä kokemuksia.

Kielteinen sävy tarttuu, vaikka sitä yrittäisi välttää. Eivät tekstien heikkoudet tietenkään saa tabu olla. Positiivista puolta pitäisi kuitenkin muistaa jatkuvasti kääntää näkyviin.

Selkeys oli edellä mainitussa muistilistassani jaettu kolmeen pääalueeseen:

Jäsennyksestä ja ulkoasusta listassa oli kymmenkohtaiset kysymyspatterit. Kieliasusta kysymyksiä oli 20, koska alue oli jaettu vielä kahtia: sanastoon ja lause- ja virkarakenteisiin. Joskus mukana oli myös havainnollisuuteen liittyvä osio eli kymmenen kysymystä lisää.

Ei ehkä ihme, jos kiireisiä kirjoittajia kauhistutti koko lista. Vai mahtaako sille mitään, että tekstien selkeys sattuu olemaan niin monisäikeinen juttu?

Jäsennys – selkeyden kivijalka

Kaikki laajat asiat on mahdollista opettaa ja oppia osissa. Esimerkiksi tekstin rakennetta voi arvioida ja parantaa, vaikka ei sillä kertaa ehtisi tai tahtoisi omistaa ajatustakaan kieliasulle.

Olisikohan tästä listasta apua, jos tahdot varmistaa, että tekstisi jäsennys on jäntevä ja että rakenne jaksaa kantaa sisällön lukijoille:

  1. Sopiiko jäsennys yhteen tekstilajin kanssa?
  2. Orientoivatko otsikko ja alkukappale lukijan tekstin sisältöön ja tarkoitukseen?
  3. Ovatko asiat sellaisessa järjestyksessä, että teksti motivoi lukijaa jatkamaan loppuun asti?
  4. Onko eri asioille annettu sopivasti tilaa niiden merkitykseen nähden?
  5. Nousevatko ydinasiat hyvin esiin?                         
  6. Onko tekstissä vältetty asioiden turha toisto?
  7. Jäsentääkö väliotsikointi sisältöä onnistuneesti?
  8. Sisältyykö jokaiseen kappaleeseen vain yksi asiakokonaisuus?
  9. Perustuuko jäsennys lukijan tarpeisiin?
  10. Onko teksti eheä ja looginen kokonaisuus?