Sekavan tekstin takana
on aina sumea ajatus.

Kaikki kauhistelevat kapulakieltä, mutta harvat tekevät edes jotakin sen kitkemiseksi.

Kestävä parannus lähtisi ajattelusta. Sekavan tekstin takana on nimittäin aina sumea ajatus.

Tekstipuuroa tulvii kuitenkin joka tuutista. Se ympäröi meidät - haluamme tai emme.

Verkko on erityisen otollinen maaperä pitkäpiimäiselle ja sekaville kirjoitelmille. Siellä kuluneet ja hämärät ilmaisut myös leviävät kuin kausiflunssa kasarmilla.

Verkkotekstissä kapulakieli on jopa tuhoisampaa kuin printissä. Syynä on uusi lukemistapa, josta hiljattain postasin.

Kuka olisi syytön?

Kapulakielestä moititaan useimmiten julkishallintoa  - eikä syyttä. Vai mitä sanotte vaikkapa oikeusministeriön tavasta viestiä kansalaisyhteiskunnasta:

"Oikeusministeriön kansalaisyhteiskuntalinjauksessa pyritään tunnistamaan oikeusministeriön keskeisimmät yhteistyömuodot kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä paikantamaan yhteistyön haasteet."

Viattomia eivät ole muutkaan - yritykset, järjestöt tai edes yliopistiot ja ammattikorkeakoulut. Todisteeksi poimin esimerkin Laurea-ammattikorkeakoulun sivuilta:

"Laurea on uutta osaamista tuottava palveluinnovaatioiden ammattikorkeakoulu, jonka toiminnassa työelämäläheisyys on keskeisessä asemassa."

Kapulakielen tartuntaa vauhdittaa myös uutismedia. Sen seulen läpi solahtaa sellaisenaan yleiskielelle vieraita käsitteitä ja ilmaisuja. Syynä on arvattavasti kiire ja resurssipula...

Vaikea viimeistellä

Kapulakieli on vastenmielistä jokaiselle, joka ymmärtää hyvän tekstin arvon.

Jokainen editointityötä tehnyt tietää, ettei vaikeimpiin tapauksiin tee mieli tarttua. Helpointa on ohittaa käsittämätön mongerrus kuin ei olisi huomannut mitään kummallista. Monet eivät huomaakaan, koska ovat itse vajonneet kaulaansa myöten samaiseen mössöön.

Kerroin tällä palstalle  muutama viikko sitten Kotuksen kyselystä. jonka tulokset oli tiivistetty otsikkoon:

"Kieli tärkeää, huolto ei?".

Se kertoo hienosti koko ongelman ytimen: väitämme arvostavamme selkeää ilmaisua, mutta emme ole valmiita tekemään työtä sen hyväksi.

Kapulakieli viihtyy ja voimistuu kiireen keskellä. Oivallista ravintoa sille on keskittymiskyvyn puute.  Ylimielinen asenne ja viisastelun halu auttavat kapulaisen ilmaisun täyteen kukoistukseen.

Kelpaisiko vinkkilista?

Liityin eilen Twitterissä keskusteluun, jossa oli puhe verkkotekstin perusteista. Maineeni simppelinä tyyppinä varmaan vahvistui some-eliitin silmissä entisestään. Väitin nimittäin, että yltiösimppeleillä ohjeilla kiireiset kirjoittavat omaksuvat verkkotekstin ydinasiat.

Olihan tviitilläni jokin asiayhteys, mutta seison sanojeni takana ilman sitäkin. Kirjoittajia valmentaessani olen oppinut, ettei hyvän tekstin kuvailusta ole juuri hyötyä. Mahdollisimman konkreettiset - simppelit - neuvot sitä vastoin näyttävät parantavat edes muutamien tekstejä.

Pistän tässä jakoon muistilistan, jota olen viime aikoina tarjonnut kirjoittajille työkaluksu kapulakielen raivaustalkoisiin:

1. Vaihda vaikeat ja lukijalle vieraat sanat tutumpiin ja helpompiin.

   Vaikeita sanoja ovat erityisesti pitkät yhdyssanat ja lyhenteet.

2. Lyhennä ja yksinkertaista virkerakenteita.

   Kun virke jatkuu yli kolme riviä, se luultavasti kannattaa pilkkoa pisteellä kahtia.
   Jos luettelet virkkeessä monta asiaa, ne on hyvä asetella allekkain listan muotoon.

3. Kerro tekijä, kun tiedät sen.

   Karta passiivimuotoa, ellei tarkoituksesi tosiaan on kertoa, että tekijä on tuntematon tai epämääräinen.
   Suomen kielessä passiivi - oikein käytettynä - viittaa aina siihen, että tekijä, vaikka onkin tuntematon, on kuitenkin henkilö - ei esimerkiksi laite tai ohjelmisto.

4. Pidä verbit verbeinä.

   Lauseen ydin kuuluu ilmaista verbillä. Substantiivityylissä kuvaavat verbit vääntyvät nimisanoiksi eli substantiiveiksi. Nuo väännökset tunnistaa siitä, että ne ovat perusmuodossa useimmiten -minen-loppuisia.
   Tekstisi on saattanut sairastua substantiivitautiin, jos lauseittesi verbeinä toistuvat esimerkiksi
   - olla
   - suorittaa
   - tapahtua
   - hoitaa
   -vastata.
   Karta käyttämästä liikaa myös lauseenvastikkeita - siis ilmaisuja, jotka korvaavat sivulauseen.

5. Jätä tekstistäsi pois kaikki, mikä on lukijalle turhaa.

   Yritä huomata ja poistaa ainakin nämä:
   - tarpeettomat asiat
   - tyhjät sanat
   - perusteeton, jankuttava toisto.  

Harvalla on enää aikaa pitkiin ajatuksiin, vaikka ne olisivat paras keino selkiinnyttää tekstiä - ja koko elämää. Yltiösimppelit ohjeet ehkä auttavat työelämän kirjoittajia tuottamaan edes kohtalaisen järkevää tekstiä.