Selkeys ja sujuvuus ovat ikuisia hyveitä.

Miten paljon resursseja aiotte käyttää muutamien keskeisten tekstilajien laadun parantamiseen lähimmän vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen?

Muun muassa tuo kysymys sisältyy Scription Teksti työssä 2010 -projektin kyselyyn, johon on viime päivinä tullut vastauksia kiihtyvällä vauhdilla.

Yhtenä kohtana kysymyksessä on verkon yhteisöllisissä palveluissa julkaistava teksti. Tähän mennessä vastanneista oikein reipas enemmistö kertoo, että tuohon tekstilajiin on nyt aikomus suunnata resursseja enemmän kuin ennen.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että vastaajakunnan enemmistö on suurten organisaatioiden vakaita vastuunkantajia.  Ei heidän kannanottojaan voi pistää pikkupajojen propellipäiden piikkiin. Joka ei usko, käyköön vilkaisemassa kyselyyn ilmoittautuneiden listaa.

Lopettakaa nalkutus

Some-heränneiden olisi varmaan aika lopettaa jatkuva jäkätys. Kyllä yrityksissä ja yhteisöissä on myönteistä kiinnostusta verkon uusiin palveluihin - näyttää olevan myös halua suunnata niihin resursseja.

Toivon hartaasti, että kaikkitietävyyteen sairastuneet eivät pilaa omituisilla jutuillaan hienoa asiaa. Sosiaalisen median osaajia kyselleille asiakkaille ja ystäville olen antanut aina saman neuvon: "Pääasia, että kierrät mahdollisimman kaukaa ne asiantuntijat, jotka väittävät tietävänsä asiastaan kaiken."

Järkevästi johdetulle organisaatiolle  ei voi olla itseisarvo lähteä heilumaan sosiaaliseen mediaan. On aivan oikein miettiä, mitä ja miten siellä on tarkoitus tehdä - esimerkiksi kirjoittaa.

Tolkkua teksteihin

Löysin 12. päivä tätä kuluvaa kuuta Twitteristä niin hyvän jutun, että pistin sen visusti talteen. Näin nimimerkki shmiri  kirjoitti:

"Toivoisin, että ihmiset kommentoisivat paremmin bit.ly linkkejään - vaikka se varmasti vähentäisi puolisokkoa klikkailua.."

Niin paljon kuin Twitteristä pidänkin, on edelleen aika eksynyt olo koodiviidakossa. Enka nyt todellakaan tarkoita Koodiviidakkoa. Terveisiä vain Ouluun, Samuli Tursas ja kumppanit. Teidän kanssanne ei ollut kielivaikeuksia.

Esimerkiksi Tuija Aalto ja Outi Lammi ovat blogeissaan yrittäneet ihan hiljattainkin opettaa Twitterin kielioppia. Minusta se on edelleen yhtä ylivoimaista kuin saksan kielen vahvojen verbien taivuttelu. Edes Maija Haaviston sinänsä hyvä kirja Näin käytät Twitteriä ei kovaan päähäni tehonnut.

Jos toivotaan, että sosiaalinen media saa vahvan jalansijan suurten yritysten ja yhteisöjen viestinnästä, teksteihin täytyy kyllä saada jonkinlainen tolkku.

Ei vaadi erityistä taitoa, että naputtelee näppäimistöltä 140  mitä sattuu merkkiä. Mutta tehdä noin lyhyestä tekstistä sujuva ja selkeä - siinä on ainakin minulle haastetta loppuelämäksi.

Meili meni metsään

Sähköposti tarjoaa puhuttelevan esimerkin siitä, miten käy, kun viestinnän annetaan rönsytä ilman minkäänlaisia pelisääntöjä. Samaa sotkua näkee myös intranet-palvelujen labyrinteissä.

Yrityksillä ja yhteisöillä olisi vielä hyvät mahdollisuudet ottaa sosiaaliseen mediaan harkittu ja hallittu ote. Toivon todella, että niin perusideoihin ja sisältöihin kuin ilmaisuun satsataan eikä vain aiota.

Kapeasti katsovien some-intoilijoiden ja heidän vielä sokeampien ja kiihkeämpien vastustajiensa välisestä kilpahuudannasta ei mitään hyvää seuraa.

<!--[if gte mso 9]> Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE MicrosoftInternetExplorer4 <![endif]--><!--[if gte mso 9]> <![endif]-->