Äänestäjien pitäisi
esittää kysymyksiä.

Suomalaisista poliitikoista tuskin on ilman äänestäjien apua hyödyntämään sosiaalista mediaa muuna kuin yksisuuntaisena toitotustorvena.

Yksi puhuu ja muut taputtavat. Siinä pelin henki, josta on aika vaikea vapautua.

En levittele tässä ihan pelkkiä luuloja. Olen testaillut viime aikoina aika ahkerasti, miten päättäjien kanssa saisi netissä keskustelua aikaan. Eipä juuri tunnu saavan. He eivät nimittäin vahingossakaan vastaa.

Voi tietysti olla, että maamme ihmisoikeustilanteesta, joka minua kiinnostaisi, ei ole poliittisesti korrektia kysellä. Täytyy vaihtaa aiheeksi jokin sopiva siltarumpu. Ehkä silloin tärppää, ja voin kirjoittaa edes pikkuisen positiivisemman raportin testeistäni.

Leikisti mukana

Moni poliitikko leikkii, ehkä jopa luulee, olevansa mukana Twitterissä. Mutta harva on - muutama ehkä sentään kaikkein kiihkeimpien kampanjaviikkojen ajan. Yksi Jyrki Kasvi tai Oras Tynkkynen ei riitä pelastamaan koko ehdokasarmeijan mainetta.

Facebookissa ehdokkailla on fanisivuja. Ne näyttävät olevan nimenomaan fanien, fanaattisten kannattajien kanssoittamia henkilöpalvonnan alttareita. Jos joku muu joukkoon eksyyn, hän on sitten tavallisesti fanaattisen kriittinen.

Sivulista-niminen verkkopalvelu näyttää löytäneet jo liki 300:n ehdokkaan Fb-sivun. Mielenkiintoista seurata, ketkä ehdokkaat ja mitkä puolueet ovat fanien määrässä päivän tai viikon nousijoita. Vaalitaistelun edetessä päivän putoajakin kyllä kiinnostaisi - esimerkiksi television vaalikeskustelujen jälkeen.

Blogit valaisevat

Blogin nimellä kulkevia verkkojulkaisuja kansanedustajaehdokkailla on todella paljon. Yksistään Uudessa Suomessa niitä on - niin minusta jo liikaa.

Vaalikeskustelu.fi kertoo olevansa suomalaisen poliittisen keskustelun uusi blogiareena, joka kerää yhteen kansanedustajaehdokkaiden blogit ja keskustelut vaaliteemoista. Se on selvittänyt verkkokyselyllä kansanedustajaehdokkaiden ja kampanjapäälliköiden sekä toisaalta verkon aktiivikäyttäjien mielipiteitä siitä, mikä on paras tapa saada netissä selvää ehdokkaan ajatuksista ja näkemyksistä.

Blogit nousivat ylivoimaisesti kärkeen. Vanhat kunnon vaalikoneet jäivät kauas taakse.

Jos ehdokas viitsii kirjoitella blogiinsa, esille epäilemättä nousevat ne teemat, joilla hän aikoo eduskuntaan ratsastaa. Onhan näitä jo viime päivinä kuultu:

• Perusturvaa pitää parantaa.
• Perheet ansaitsevat seuraavaan hallitukseen ihan oman ministerinsä.

Vastaavia latteuksia on varmaan luvassa paljon lisää ennen kuin äänet on huhtikuussa laskettu.

Kysymykset esiin

Nyt olisi kansalaisten aika aktivoitua. Vain pieni osa meistä tavanenee kasvokkain ainuttakaan ehdokasta vaalien alla. Netissä kohtaamiset ja keskustelut pitäisi olla helppo järjestää.

Ehdokkaiden blogeihin kannattaa kirjoittaa asiallisia mutta tiukkoja kommentteja ja etenkin kysymyksiä.

Jos vastausta ei kuulu, asia pitää tietysti julkistaa - Twitterissä Facebookissa, kysyjän omassa blogissa ja vaikka lehtien yleisönosastoissa. Vanha kunnon puskaradio täydentää mukavasti mediamixin. Vai perustaisiko joku tätäkin tarkoitusta varten oman verkkopalvelun?