Kiire sumentaa ajatuksen.
Loman loppu on paitsi pienoinen stressin aihe, myös uusi upea mahdollisuus. Koulunalun tunnelmissa elää näinä päivinä myös moni aikuinen ja kokonainen työyhteisö.
Olen huomannut monen päättäneen - taas kerran - vapautua alkavalla työkaudella koheltavasta kiireestä ja opetella oikeasti tehokkaaksi. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta silti tavoite on oikea ja arvokas.
Mihin hukkuivat
työn tavoitteet?
Useimmille olisi ajankäytön hallinnassa apua vanhasta jaosta:
- tärkeät tehtävät < > ei-tärkeät tehtävät
- kiireelliset tehtävät < > ei-kiireellisen tehtävät.
Jotain kannattaa tehdä, jos huomaa tuhlaavansa enimmän ajan ei-tärkeiden ja ei-kiireellisten puuhien parissa. Pahinta tietysti on, ettei sitä aina edes huomaa.
Työaikana osviitat tehtävien arvotukseen pitäisi kaiken järjen mukaan saada omalta esimieheltä tai pystyä päättelemään yrityksen tai yhteisön strategiasta.
Koskaan ennen on tuskin puhuttu yhtä paljon strategioista ja valmennettu yhtä suurella rahalla esimiehiä kuin tällä vuosituhannella. Ja koskaan ennen käsitys tärkeästä ja vähemmän tärkeästä ei ole ollut yhtä pahasti hukassa.
Jos ihmiset eivät tiedä työnsä tavoitteita, kyse on vakavasta viestintäongelmasta. Pitäisiköhän esimies- ja johtamisvalmennuksiin sisällyttää kaiken hienon lisäksi myös aivan arkista viestintäoppia?
Pieniä pysähdyksia
ja uusia työtapoja
Olemme Scriptiossa pohtineet paljon, miten voisimme auttaa kirjoittajia ja verkkoviestijöitä katkaisemaan kiireen kierteen.
Kiire on suosituin selitys sille, että verkkopalvelu tai yksittäinen teksti on huono. Se on myös ontuvin selitys. Säheltämisellä, joka johtaa sekaannuksiin ja hämminkiin, ei ole mitään tekemistä tehokkuuden kanssa.
Kehitystyömme on ohjautunut kahdelle rinnakkaiselle uralle:
- On tarjottava niin vetovoimaisia palveluja, että houkuttelevat edes pieniin pysähdyksiin.
- On osoitettava uusia työ- ja toimintatapoja, jotka todella säästävät aikaa ja vaivaa.
Tärkeintä on havahduttaa kirjoittajat ja heidän esimiehensä oivaltamaan, että kirjoitustyön tavoitteena ei ole teksti vaan vaikutus. Tästä asiasta voivat muistuttaa vaikkapa sivumme Facebookissa, tunnin parin tietoiskut tai viestinnän laatuselvitykset.
Työ- ja toimintatapojen muutos sitä vastoin vaatii enemmän aikaa ja resursseja. Suomen virallinen koulutusjärjestelmä suosii yhä kirjoitustyyliä, jolla ei ole mitään tekemistä selkeän ja sujuvan ilmaisun kanssa.
Uusia voivat joskus olla vanhatkin työtavat. Olemme Scriptiossa tehneet jo vuosia työtä editoinnin palauttamiseksi entisaikojen kunniaan.
Oikeita käytäntöjä pystyy juurruttamaan kirjoitettuun viestintään vain johtamisen ja esimerkin voimalla. Siksi on tärkeää kehittää systemaattisesti viestinnän ammattilaisten osaamista. Verkkotoimittajien mestariluokan menestys osoittaa, että asia on alettu oivaltaa.
Julkaise vähemmän
mutta parempaa
Määrän ja laadun välinen problematiikka on ollut viestinnän ammattilaisilla tiedossa jo pitkään. Määrää ei voi loputtomiin lisätä ilman, että laatu alkaa kärsiä.
Kirjoitetun ja verkkoviestinnän laatu on kärsinyt jo pahasti - ja syyksi mainitaan yleensä kiire. Kysymys ei kuitenkaan ole aikapulasta sinänsä vaan siitä, mihin rajallisen ajan käyttää.
Laadun tärkein mittari on se, miten viestintä - myös jokainen yksittäinen teksti - palvelee organisaation tavoitteita. Hyvä strategia auttaa myös kirjoittajia. Se antaa perusteen jättää toisarvoisen tekemättä ja keskittyä tärkeään kunnolla.
Tehtävien selkeä arvotus on paras lääke tehottomaan viestintään.
