Kirjoitetun viestinnän teho
säteilee tulokseen saakka.

Vain harvoissa suomalaisissa yrityksissä ja yhteisöissä on oivallettu, millaisia mahdollisuuksia arkisiin työteksteihin kätkeytyy.

Suurin osa asioista hoidetaan nykyisessä työelämässä kirjoittaen. Jo pieni parannus kirjoitustyön tehossa ja tekstien laadussa vaikuttaisi suostuisasti koko toimintaan. Sitä pientäkään parannusta on kuitenkin turha odottaa, ellei johto ymmärrä kirjoitetun viestinnän merkitystä.

Johtajat lukevat yleensä sujuvammin numeroita kuin sanoja. Jos viestinnän ammattilaiset tahtovat tosissaan kohentaa organisaationsa tekstejä, heidän on kiireesti otettava käyttöön mittausmenetelmiä.

Vasta kun tekstin laadusta ja tehosta on esittää taulukoita ja käppyröitä, on todellista toivoa paremmasta.

Laatuerot on
tunnistettava

Parannus kirjoitetussa viestinnässä alkaa siitä, että aletaan nähdä tekstien laatuerot. Nykyisin laatukäsitykset ovat usein pahasti sekaisin.

Jopa viestintäväen kuulee puolustelevan mitä kamalinta kapulakieltä. Valistuneet ja taitavat kirjoittajat valittavat usein koulutuksissa, että oma pomo palauttaa tekstit nopeasti entiseen kryptiseen muotoonsa, jos joku on yrittänyt kääntää niitä yleiskielelle.

Tekstejä huonontavat ikävän usein johtajan tai päällikön punakynämerkinnät.

En tahdo moittia heitä ihmisinä. Kysymys on vain siitä, että johtamiskoulutukseen ei useinkaan sisälly kunnollista kirjoittajavalmennusta. 

Joiltakin konsulteilta ja kouluttajilta on tainnut päästä unohtumaan, että viestintää on tutkittu todella paljon. Ei se ole enää mikään mutumutu-maa, jossa voi levittää millaista taikauskoa ja harhaoppia hyvänsä. Esimerkiksi tekstin tehoon vaikuttavat tekijät tunnetaan varsin hyvin.

Jatkuvuutta
valmennukseen

Työelämän kirjoittajavalmennuksen pahin heikkous on kautta vuosikymmenten ollut sen satunnaisuus. Tilanne ei kokonaisuutena ottaen ole paranemaan päin.

Aiemmin päivän tai kaksi kestäneiden kurssien sijaan alettiin muutama vuosi sitten haluta puolen päivän tai tunnin, parin tietoiskuja. Pidin suuntausta terveenä: mieluummin lyhyitä sessioita hieman useammin kuin pitkiä aniharvoin.

Ikävä kyllä monissa organisaatioissa, jotka aiemmin olivat huolehtineet hyvin kirjoittajiensa osaamisesta, valmennukset sekä lyhenivät että harvenivat. Kirjoituskoulutuksen markkinat eivät silti ole supistuneet, koska tilaamaan ovat ryhtyneet entistä useammat yritykset ja yhteisöt.

Henkilöstönkehittäjien keskuudessa vaikuttaa yhä vahvasti koulukunta, jonka mielestä vain pitkäkestoinen koulutus on kunnon koulutusta. Kun sellaiseen ei ole aikaa eikä kai aina rahaakaan, jätetään niinkin tärkeät alueet kuin kirjallinen ja verkkoviestintä vaille minkäänlaista koulutusta. Pidän sitä lyhytnäköisenä ja edesvastuuttomana.

Vain harvoille
ja valituille

On realiteetti, että kirjoitusvalmennukseen ei ole käytettävissä paljon aikaa eikä rahaa. Siksi resurssit pitää suunnata mahdollisimman viisaasti. Tässä minun ehdotukseni:

• Rakennetaan johdolle ja esimiehille omia kirjoitetun viestinnän valmennuksia, jotta  he pystyvät tukemaan henkilöstön kirjoitustyötä - tai jotta he eivät ainakaan enää häiritse kirjoittajia ja huononna tekstejä.
• Kootaan taitavimmista ja innostuneimmista kirjoittajista huipputiimi, jonka osaamista kehitetään vahvasti. Nämä kirjoittajat voivat toimia esimerkkeinä muille ja antaa tärkeän panoksen myös tekstien kommentointiin ja editointiin.

Muille kirjoittajille saa sitten riittää tunnin parin tietoisku kerran pari vuodessa. Myös verkossa on tietysti tärkeää olla oppia milloin vain ammennettavissa.

Vielä yksi ehdotus minulla olisi, mutta se kyllä vetää jo selvästi kotiinpäin:

Mitä jos kirjoittajavalmennuskin alettaisiin hankkia alan ammattilaisilta.

Noita ammattilaisia on Suomessakin sen verran monta, että joka makuun pitäisi löytyä sopiva. Harrastelijoita saa toki halvemmalla, mutta haittaa ja harmia voi koitua moninkertaisesti 'säästöön' verrattuna.

Huonokin koulutus vaikuttaa, mutta harvoin toivotulla tavalla.