Onnellinen hän joka on löytänyt
itselleen sopivan tavan lomailla.

Lyhyet sanat sisältävät usein tuhat kertaa enemmän kuin ne yhdyssanahirviöt, joita monet ihmiset nykyisin palkan edestä kyhäävät kokoon. Ajatellaan vaikka sanaa loma.

Jos kertoisin, mitä lomasta tulee yksinomaan minulle mieleen, loppuelämä tuskin riittäisi. Kaikkien muiden muistot ja unelmat, mielikuvat ja mielipiteet jäisivät silti käsittelemättä.

Usein loma on ladattu valtavilla odotuksilla. Lehdet katsovatkin aiheelliseksi varoittella meitä joka kesä lomastressistä. Vaara on varmaan todellinen mutta ajatuksena täysin nurinkurinen.

Joskus kieltämättä huomaa, että joku on pettynyt lomaansa. Syynä voi olla vaikkapa sairastuminen tai huono sää - tai sitten ihan itse asetetut epärealistiset tavoitteet. Kaikkein pahinta taitaa olla, jos tavoitteet asettaa kokonaan joku muu. Se joku ei välttämättä ole edes läheinen vaan ympäristö sosiaalisine paineineen ja milloin minkäkin laisine trendeineen.

Mökille - muotia tai ei

Omasta mielestäni ylivoimaisesti paras loma on pitkä kesäloma Suomen suvessa. Olen paatunut mökkiläinen - niin paatunut, että viikon sisällä avaan taas mökkiblogini. Se on ilmestynyt jo kolmena kesänä tätä ennen.

Voi hyvin olla, ettei Niemennokan näkökulmia lueta sitäkään vertaa kuin muita blogejani. Olennaisinta siinä onkin villin ja vapaan kirjoittamisen ilo, joka on olennainen osa lomanautintoani.

Eikö loma ole ennen kaikkea sitä, että voi tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä tai olla tekemättä yhtään mitään?

Terveisiä vain niille ystäville, jotka Facebookissa lievästi paheksuivat bloggaustani aurinkolomalla. :)

Oma kesämökkini täyttää minusta mainiosti maanpäällisen paratiisin vaatimukset. Muiden mielestä tyydyn ehkä kovin vähään, omasta mielestäni en. Mökillä rakennuksia tärkeämpi on ympäristö, sekä luonto että ihmisen rakentama miljöö. Kaikkein tärkein on elämäntapa.

Kreikkakin kelpaa

Mitä mökkihöperö sitten tekee vapun tienoilla Kreikassa? Sitä tässä itsekin ihmettelen.

Viimeisimpien tietojen mukaan Suomessa ei tulekaan vappuna taivaan täydeltä räntää. Siellä olisi ilmeisesti aika mainiot kelit haravoida pihaa ja ihmetellä jäistä vapautunutta järvenselkää.

Olen ollut elämässäni vain muutamia kertoja vapun tienoilla ulkomailla, Lapin rinteissä kyllä aikanaan monena monituisena vuonna peräkkäin. Kesäkuukausina olen pysytellyt Suomessa sitä tiiviimmin, mitä enemmän ikää on kertynyt.

Suomen syksy ja talvi sitä vastoin ovat kuin luotuja siihen, että ottaa ja lähtee jonnekin lämpimään. Menneenä talvena se ei onnistunut. Siksi istun nyt pienen laivan kannella Välimerellä ja odottelen, että paluumatka päivän retkeltä alkaisi.

Ei lähdöllä tosin mikään kiire ole. Tässä on aika mukavaa istuskella auringossa ja leppeässä tuulessa. Aamulla oli tarkoitus lähteä aivan eri suuntaan, mutta laiva sattui olemaan täynnä. Lomalaisten vapaudella hyppäsimme viereiseen laivaan ja saimmekin merelle olon nautintoa kolminkertaisen määrän. No, maissa oli aikaa vastaavasti vähän vähemmän, riittävästi kuitenkin.

Olen siis myöhästyneellä talvilomalla. Lentomatka oli paljon lyhyempi kuin mitä olisi tarvittu muutama kuukausi sitten. Asiansa tämä tuntuu ajavan.

Elämä parhaimmillaan

Viisaina esiintyvät ihmiset puhuvat ja kirjoittavat usein siitä, että hyvä arki on onnellisen elämän perusta. Voi olla, mutta pelkän kivijalan päällä olisi aika kolkkoa elellä.

Loma on loma silloin, kun se voittaa mennen tullen parhaankin arjen.

Yhden viisauden mukaan lomat kuten juhlatkin ovat niin ihania siksi, etteivät ne jatku ikuisesti. Minä ainakin toivon täydestä sydämestäni, että pääsen aikanaan hyvissä voimissa eläkkeelle. Mielikuvani eläkevuosista vastaa aika tarkkaan lomaa, joka ei lopu koskaan. Uskon nimittäin lujasti, etten kuoltuani joudu uuteen työvuoroon.

Loma on lopultakin olotila. Aikaa on riittävästi mutta niin myös mieluisaa tekemistä. Joutilaisuus ja pitkästyminen ovat kaksi aivan eri asiaa.

PS.

Millaiset muuten mahtavat olla vapputanssit meidän mökin terassilla? Unohtui nimittäin peruuttaa lokakuussa esitetty kutsu.