Vauhti ei ole verkossa
suuntaa tärkeämpi.

Internetissä tunnen itseni ajoittain ajopuuksi, joka pyörii kosken pyörteissä vailla suuntaa ja omaa tahtoa.

Mitä enemmän yrittää nähdä, kokea ja osallistua, sitä kirkkaammin tajuaa,  miten mitättömään murto-osaan kaikesta tarjolla olevasta ehtii tarttua. Tunne taitaa olla sukua luopumisen tuskalle. Ainakin se on valinnan vaikeutta puhtaimmillaan.

Takana on kiihkeä nettitalvi. On ottanut todella lujille pitää pää kylmänä ja sydän lämpimänä siinä virtuaalisessa hullunmyllyssä, jota sosiaaliseksi mediaksi kutsutaan. Milloin on tullut oltua höyrypäinen, milloin taas kovasydäminen.

Tiedän, ettei vappu varsinaisesti kuulu henkisen saati hengellisen hiljentymisen juhliin. Siksi julkaisen juttuni jo nyt - vapun aatonaattona.