Erityisryhmät eksyvät verkkopalveluihin.

Kiertelen aika usein kuntien ja kaupunkien nettisivuilla. Joskus etsin varta vasten tietoa. Useimmiten olen liikkeellä ammatillisesta uteliaisuudesta.

Aika paljon selviää, kun vain vilkaisee muutamille erityisryhmille suunnattuja sivuja. Siitä, miten kunta tai kaupunki puhuttelee esimerkiksi ikäihmisiä, vammaisia tai maahahmuuttajia, pystyy päättelemään yhtä ja toista päättäjien ja virkamiesten arvomaailmasta.

Tänään otin tarkasteluun Lahden verkkopalvelun, koska satuin hiljattain poikkeamaan paikkakunnalla. Niille sivuille Selkokeskus tuskin lähiaikoina myöntää nuolimerkkiä - niin sanottua selkologoa.

Erityisryhmät
ihan mitä vain

Lahti on kautta aikain esiintynyt edistykselllisenä kaupunkina, jossa ymmärretään arvostaa kaikkiea bisneksestä luontoon ja urheilusta taiteeseen.

Lahti.fi -palvelun päävalikosta päättelin, että kaupunki ei pidä erityisryhminä ainakaan ikääntyneitä tai nuoria, koska heille oma ovi sisältöön.

Erityisryhmät-sivulla avautuva alavalikko on järkyttävä. Siinä ovat suloisesti sekaisin niin nuo ryhmät kuin heille ja ehkä ihan kenelle muulle tahansa tarkoitetut palvelut.

Kaappasin osasta valikkoa kuvan koristamaan tätä kirjoitusta, ettei kukaan epäile minun taas liioittelevan.

Voin vain kuvitella esimerkiksi maahanmuuttajan hämmennyksen, kun hän yrittää etsiä kaipaamaansa tietoa jalkojenhoidon, laavujen ja kiintorastien joukosta.

Onko tämä pitkäksi venähtänyt aprillipila? Vai ovatko nettiroistot kenties käyneet peukaloimassa Lahden kaupungin verkkopalvelua?

Pahaa pelkään, että kaupunki ei vain ole vaivautunut viimeistelemään verkkopalveluaan edes siedettävään kuntoon. Jos osaamista ei omasta takaa ole, niin ostopalveluja on kyllä tarjolla. Rahapulalla tällaista sekasotkua on turha edes yrittää selittää.

Ymmärtääköhän
kirjoittaja itse?

Tarkoitukseni oli analysoida maahanmuuttajien asioita käsitteleviä tekstejä, mutta voimat meinasivat loppua Lahden sivuilla kesken.

Yhteystiedot ja aukioloajat ovat kyllä mallikkaasti esillä, mutta pakko on ollut tunkea joukkoon käsittämätön kapukielinen tekstijärkäle:

"Lahdessa on maahanmuuttajien vastaanottoon erikoistunut yksikkö, joka antaa neuvontaa ja ohjausta maahanmuuttajille. Maahanmuuttajapalvelut huolehtii pakolaisten ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevien paluumuuttajien vastaanottopalveluista, sosiaalipalveluista, toimeentulon turvaamisesta alkuvaiheessa ja yleisestä palveluihin perehdyttämisestä ja ohjaamisesta sekä kriisitilanteissa tukemisesta. Lisäksi Maahanmuuttajapalvelut osallistuu kotoutumissuunnitelman tekemiseen yhdessä työvoimatoimiston kanssa. Muut itsenäisesti Lahteen muuttaneet maahanmuuttajat asioivat alueellisissa sosiaalikeskuksissa tarvitessaan tukea."

Onkohan kirjoittajalla itsellään ollut kirkas ajatus, jonka hän olisi tahtonut nettisivulla maahanmuuttajille kertoa? Onko loppunut aika, taito vai asiakkaan arvostus?

Kuntaliiton hiljattain julkaisema Kuntien verkkoviestintäohje ei ole tainnut vielä ehtiä Lahteen asti. Siinähän sentään muistetaan mainita, jos oikein ymmärrän, minun ja kaltaisteni erityistarpeista:

"Luki- ja hahmotushäiriöiden lisäksi kognitiivisista heikkouksista omaavilla henkilöillä saattaa olla muistin-, ongelmien ratkaisukyvyn, käsitteellistämisen tai tarkkaavaisuuden kanssa vaikeuksia."

Tosiasiassa yläviistosta ladellut ohjeet eivät auta yhtään, jos perusasenne on pielessä.

Yleiskieli karkaa
yhä kauemmas

Sanalla selkokieli on ainakin kaksi merkitystä:

• Selkokeskus määrittelee selkokielen suomen kielen muodoksi, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
• Arkipuheessa selkokieleksi on alettu kutsua mitä tahansa selkeää kieltä.

En menisi tuomitsemaan jälkimmäistäkään vaihtoehtoa. Se vain osoittaa, että yhä useammilla meistä alkaa olla vaikeuksia ymmärtää yleiskieltä.

Vaikeutta ei syntyisi, jos esimerkiksi verkkosivuilla käytettäisiin hyvää yleiskieltä. Selkokeskus siteeraa määritelmää, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on esittänyt yleiskielelle:

"Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksikertaista."

Vaikka yleiskieleen siis kuuluu vaatimus yleisesti tutusta sanastosta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta, tarvitaan sitäkin yksinkertaisempaa ilmaisua - selkokieltä.

Mitä kauemmas yleiskielen käytäntö karkaa edellä kuvatusta ihanteesta, sitä polttavammaksi ja laajemmaksi käy selkokielen tarve. Kohta on alettava vaatia myös suomea äidinkielenään puhuville tulkkauspalvelua - virkakielestä arkikieleen.