Kuka maksaa päällekkäiset verkkosivustot?

En arvannut pääsiäisenä, mihin ampiaispesään menin sohaisemaan, kun moitin Laplandfinland.com -sivustoa. Moitteeni kärki oli palvelun laadussa tai paremminkin sekä palvelun että laadun puutteesta.

Muita näyttää - saamistani meileistä päätellen - kismittävän paljon enemmän se, että moittimani sivusto on pistetty pystyyn ainakin osittain julkisella rahoituksella. Se on kieltämättä olennainen pointti.

Jos veroilla tai niihin verrattavilla varoilla spontaroidaan verkkosivustoja tai -palveluja, perustelujen pitäisi etenkin tiukkoina taloudellisina aikoina olla varsin vahvat.Aika yllättynyt olen siitä, että nettisivustojen saamasta julkisesta tuesta ei tohdita kirjoittaa avoimille foorumeille. Aikoihin en ole saanut mistään muusta blogikirjoituksesta yhtä paljon sähköpostia.

Runsas puolet meilien lähettäjistä viittaa suoraan siihen, ettei vero- tai esimerkiksi raha-automaattivaroista maksettavan tuen käyttöä uskalla  julkisesti arvostella. Kukaan vain ei kuitenkaan kerro täsmällisesti, miksi ei uskalla. Muutamna hienovaraisen viittauksen viestiti sisältävät siihen suuntaan, ettei seuraavalla kierroksella saa lainkaan tukea, jos heittäytyy hankalaksi.

Paljonko julkista
rahaa nettisivuille?

Toivottavati joku on selvittänyt, kuinka paljon julkista rahoitusta verkkopalveluille vuodessa kanavoituu. Seuraavaksi pitäisi sitten kysyä, menevätkö tuet oikeaan tarkoitukseen. Kaikki portaalihankkeet eivät ainakaan tietoa janoavan kansalaisen kannalta tunnu auttavan - sekoittavan enemmänkin.

Tueksi tuskin voi laskea niitä rahoja, jotka julkisyhteisö - kunta, kaupunki, kuntayhtymä, valtion virasto tai laitos - käyttää omiin verkkopalveluihinsa. Mutta muihin - ehkä kyseisen julkisyhteisön kannalta hyvinkin irrallisten palveluluiden rahoitus on

Esimerkiksi Laplandfinland.com -sivusto näyttää nauttivan EU-tukea. Tieto vain on kerrottu niin pienellä, ettei siitä tahdo millään saada selvää. Piilottelu tekee asiasta salamyhkäisemmän kuin se tosiasiassa on.

Tuttu on etenkin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sivuilla Raha-automaattiyhdistyksen RAY:n leima. Aika moni tietää, että pelaamisesta rahat ovat kotoisin. Sitä vastoin ei selviä, onko RAY tukenut yleensä järjestön toimintaa vaiko erityisesti jotakin verohanketta.

RAY:n verkkosivuilla on tietopalvelu, josta avustuspäätösten faktat selviävät - eivät nyt tosin ihan euron tarkkuudella. Ehkä vastaavia tietoja tarjoavat myös muut avustusten jakajat.

Kaikkein fiksuinta olisi, että julkista rahoitusta saaneet verkkopalvelut kertoisivat avoimesti, mistä ja minkä verran ovat avustuksia saaneet. Silloin laadun ja panostusten suhde olisi kaikkien kiinostuneiden arvioitavissa.

Avustuksia ei
saa piilotella

Minulla ei ole hallussani viisastenkiveä, joka muuttaisi julkisen rahoituksen jyvityksen tukea tarvitseville tai ainakin anoville verkkopalveluille helpoksi ja yksinkertaiseksi. Muutamia näkökohtia sentään nousee mieleen:

• Julkista rahaa ei ansaise sivusto tai muu verkkopalvelu, jolle ei ole osoittaa selkeää tehtävää.
• Kävijämäärä on huono kriteeri; nimenomaan pienille erityisryhmille tarkoiteut palvelut voivat olla eniten riippuvaisia julkisista avustuksia.
• Julkista tukea pitäisi suunnata verkkopalveluihin, jotka ovat uusia ja kokeellisia.
• Muina avustusperusteina tulevat mieleen sisällön tärkeys, palvelun tarjoama hyötyä ja toteutuksen laatu.

Julkisen tuen tarkoituksena tuskin on kilpailuttaa samaa tehtävää varten perustettuja verkkopalveluja keskenään. Lapin matkailusta kertovia sivustoja esimerkiksi on määrän puolesta riittävästi.

Laplandfinland.com -sivuston saama EU-tuki herättää pahoja epäilyjä siitä, että julkista avustusrahaa valuu laajemminkin tyhjänpäiväisiin ja vanhanaikaisiin verkkohankkeisiin. Olennaista on, ettei rahanjakoon synny rulettitunnelmaa.