E-reseptillä ei ole enää edes aikataulua.

Vain kuukausi sitten Taloussanomat julisti otsikossaan Kelan internetin kuninkaaksi. Ja muu media säesti.

Aiheen ihmettelevälle ihastukselle antoi kysely, joka oli ottanut itselleen komean nimen: kansallinen verkkoasiointi- ja palvelututkimus. "Kuluttajien mielestä Kansaneläkelaitos pesee verkkoasioinnissa valtaosan Suomen suuryrityksistä ja organisaatioista", Taloussanomat hehkutti.

Nyt on menneet unohdettu. Kela saa syyt niskoilleen siitä, ettei sähköinen lääkemääräys vieläkään ehdi koekäyttöön. "E-reseptin käyttöönotto lykkääntyy taas", Mediuutiset moitti.

Kotkassa, joka on Turun rinnalla toinen sähköisen reseptin testipaikkakunta, projektipäällikkö Johanna Andersson tuntuu melkein menettäneen toivonsa:

"Emme anna minkäänlaista aika-arviota, koska koekäyttö on siirtynyt jo viisi kertaa."

Viikot venyvät vuosiksi

Reseptiasia ei tosiaankaan ole esillä ensimmäistä kertaa. Tuoreimmasta viivästyksestä kertoessaan Tietoviikko muistutti linkillä puolentoista vuoden takaisista puheista.

Silloin Kelan kehittämispäällikkö  Erkki Aaltonen vähätteli aikatauluongelmia:

"Kun tällainen iso hanke on muutaman kuukauden haarukassa siitä, mitä kaksi vuotta sitten arvioitiin, siihen voi olla tyytyväinen."

Tietoviikko oli kaivanut esiin enemmältkin vanhoja lupauksia. Vuonna 2007 Kela visioi, että tänä vuonna jo puolet Suomen 30 miljoonasta lääkemääräyksestä olisi sähköisiä. Pieleen meni kuin ekonomistien suhdanne-ennuste.

Syyskuussa 2008 julkaistussa jutussa järjestelmätoimittajan edustaja syytti kohtalaisen suorasukaisesti tilaajia, Kelaa ja silloista Terveydenhuollon oikeusturvakeskusta TEOa. TEO katosi kartalta, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira syntyi.

Voisikohan muuten hallinnon jatkuva myllytys hidastaa hankkeita tai peräti heikentää palveluja? Yrityksille fuusiotilanteet eivät koskaan ole olleet helppoja, vaikka niillä ei ole demokratiaa riesanaan.

Pata soimaa kattilaa

KuntaIT:n johtajan paikalta IBM:n leipiin palannut Antti Holmroos otti painetussa Tietoviikossa viikko sitten reippaasti kantaa it-diktaattorin puolesta. Hänen lähtöloitsunsa osuvin kohta oli mielestäni tämä:

"Tietohallintoasioita pitää myös tehdä eikä vain hallinnoida."

Kohtuuden nimessä on sanottava, että kun kun it-alan edustaja sättii julkishallintoa hidastelusta, mieleen hiipii vanha sanonta: pata kattilaa soimaa - musta kylki kummallakin.

Jos hallinnon edustajilta kysyy verkkaisuuden syitä, kaksi selitystä on ylitse muiden: rahapula ja tietosuoja.

Jos kysyy samaa järjestelmätoimittajilta, jälleen syitä on kaksi: jatkuva kilpailuttaminen ja huterat määrittelyt.

Yksi vain on varmaa: veronmaksajat tästä eniten kärsivät.

Uudet päälliköt kehiin

Kuntasektorin ja valtionhallinnon verkkosivustot ovat paikoin yllättävänkin korkeatasoisia, kun ottaa huomioon, miten niukoin henkilköresurssein ne ovat syntyneet.

Sisältö ei taida olla pahin pullonkaula matkalla perinteisistä nettisivuista aitoihin e-palveluihin. Kyllä Kelakin kuukauden takaiset kiitoksensa on ansainnut.

Voi miten mielelläni heittäisin yli laidan koko tietohallinnon käsitteen. It-ekspertit niin tilaajan kuin toimittajan puolella sietäisi ainakin koeajaksi pudottaa puolijumaluudestaan maan pinnalle.

Hidastelevien hankkeiden johtamista voisivat vaihteeksi kokeilla ne, joilla on jokin käsitys pääasiasta: asiakkaiden palvelusta. Tiedä vaikka tapahtuisi ihmeitä.