Tietoyhteiskunnan kuilu
kulkee arkisissa asioissa

Huomasin viikonloppuna kauhukseni, että olin jo yli viikko sitten rikkonut syötteet tästä blogista.

En vaivaa lukijaa yksityiskohdilla. Teknisestä taitamattomuudesta ja ajattelemattomuudesta siinä oli kyse.

Kun verkkoviestinnän valmennuksissa tulee ohimennen maininneeksi syötteet, joku kysyy aivan varmasti: "Ai mitkä syötteet?"

Hyvä on, että kysyy. On todella terveellistä edes aika ajoin tajuta, miten eri tavoin tietoyhteiskunta eri ihmisille näyttäytyy. Kysymykset ovat paras tapa paikata tietojen ja taitojen aukkoja.

Hyvät rutiinit syntyvät
vain käytännön kautta

Vaikka en ole ollenkaan aikaisimpia omaksujia, saan kerran toisensa jälkeen todeta kulkevani esimerkiksi verkon palvelujen käyttäjänä monien muiden edellä. Pahaa pelkään, että enemmistö suomalaisista tulee jäljessäni. 

Moni on varmaan päässyt näkemään, millaista rimakauhua helppokin julkaisujärjestelmä saattaa fiksuille ihmisille aiheuttaa. PowerPoint-pelkoakin olen ollut vieressä todistamassa.

Ongelmia syntyy, jos ohjelmistoja käyttää harvoin. Kertaalleen opittu tai opetettu ei pääse juurtumaan rutiiniksi.

Hyviä rutiineja tarvittaisiin myös vaikkapa verkon sisältötarjonnan seurantaan ja sosiaaliseen mediaan osallistumiseen.

Miksi kukaan ei kiinnostu
luku- ja kirjoitustaidosta?

Edelläkävijöiden ja hitaamman enemmistön välillä on ict-tiedoissa ja -taidoissa päivä päivältä leveämpi kuilu. Kumpikaan osapuoli ei aina näytä tuota kuilua tunnistavan tai ainakaan tunnustavan.

Olen usein kysellyt tässä blogissa ja muuallakin, kuka ottaisi vastuun siitä, että työssä olevien suomalaisten luku- ja kirjotustaito saatettaisiin ajan tasalle. En näe toistaiseksi mitään aihetta lopettaa kyselemistä. Tilanne on yhä pahenemaan päin.

Miksi työyhteisöissä ei yleisesti tarjota henkilöstölle vaikkapa puolen tunnin perehdytystä syötteiden käyttöön? Miksi sosiaalinen media on useammin esillä kieltojen kuin hyödyntämisen hengessä?

Herätkää lopultakin,
henkilöstön kehittäjät

Ylin johto ei näin arkisista asioista ehdi kiinnostua, vaikka varmaan kannattaisi. Esimiesten oma ict-osaaminen on usein epävarmaa. He eivät tohdi käynnistää keskustelua henkilöstön kanssa.

Viestinnällä pitäisi olla vahva intressi, mutta ei ehkä keinoja käytössään. Henkilöstön kehittämisen ammattilaisille minä pallon heittäisin. Esimerkiksi syötteiden käytössä on kysymys taidosta, joka säteilee suoraan muuhunkin oppimiseen.