Oletko varma, missä asut? 

Lopen kunta lähetti entiselle asukkaalleen laskun, joka koski omakotitalon ekomaksua tältä vuodelta. Se ei olisi suuren suuri, arvonlisäveroineenkin vain 14,10 euroa.

Ongelma on siinä, ettei laskun saaja ole tämän vuoden puolella asunut omakotitalossa, josta hänen kuuluisi maksaa ekomaksu. Kaiken lisäksi lasku oli lähetetty osoitteeseen, jossa kyseinen henkilö ei ole ikinä asunut - ja joka ehdottomasti ei ole omakotitalo.

Tunnettua kyllä on, että Lopen kunnan mielestä kyseisen ihmisen olisi pitänyt vastoin omaa tahtoaan muuttaa tuohon kunnalliseen vuokra-asuntoon, jonne posti nyt siis kuitenkin menee. Jos olisi vainoharhainen, voisi epäillä, että joku on omin lupinensa mennyt tekemään toista henkilöä koskevan muuttoilmoituksen.

Kun kunnasta tiedusteli, mistä osoitetieto mahtaa olla peräisin, neuvottiin kysymään joltakin muulta viranhaltijalta. Se on tämän kunnan tuntien täysin turha vaiva. Vilkaisin kuitenkin, mitä tietoa nettisivuilta löytyy.

Ano alennus,
yksinasuja!

Löytyihän netistä oikea asiakasajattelun kukkanen. Yhden hengen taloudelta ekomaksu olisi vain 8,10 euroa. Alennusta pitäisi kuitenkin hakea erikseen. Vai miten te muut Lopen kunnan nettisivuilta löytämäni tekstin tulkitsette?

Kunta ehkä nettoaa muutaman euron siitä, että kaikki yksin omakotitalossa asuvat eivät tiedä, osaa, jaksa tai viitsi anoa alennusta. Jos rekisterit olisivat kuta kuinkin ajan tasalla, moista simputusta ei tarvitsisi lainkaan vaatia. Mutta rekisterit siis ovat kaikkea muuta kuin kunnossa kuten alussa kertomani tapaus osoittanee.

Jos taas yksinasujat aktiivisesti hakevat alennusta, jokainen muutosprosessi kunnan tehottomissa rattaissa nielaisee helposti muutaman ekomaksun verran rahaa. Kaiken kaikkiaan puuhastelu on sillä tasolla, ettei kuntatalouden ahdinko hämmästytä enää yhtään.

Selvää suomea,
viranomaiset!

Jos oikein tulkitsen tietosuojavaltuutetun nettisivuja, jopa Lopen kunnalla saattaisi olla pieniä velvollisuuksia selvitellä kansalaiselle sotkuisia rekistereitään. Aivan liian hankalasti on tosin rekisteröidyn oikeudet nettiin kirjoitettu.

Kaikki on kuitenkin suhteellista.

Hallintolain 9. pykälän mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tietosuojavaltuutetun nettisivut täyttävät vaatimukset upeasti, jos niitä vertaa vaikkapa Lopen kunnan yleisiin jätehuoltomääräyksiin.

Myönnän, että yhtä edustavia esimerkkejä vaikealukuisista ja byrokraattisista ohjeista löytyy Suomen kuntien sivuilta tuhansittain. Kun virkamiehet kirjoittavat riittävän hankalasti, kansalaiset eivät pysty edes vaatimaan asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Korkeintaan jaksamme ihmetellä, miksi niin sanottua kunnallista itsehallintoa oikeastaan kannattaa pitää pystyssä. Tosiasiassahan se on harvainvaltaa, joka paljolti rakentuu täysin käsittämättömän virkakielen varaan.

Onkohan muuten virkakielen raivaushanke tulossa hallitusohjelmaan? Sitähän Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus vuosi sitten vaati - vahvoin perustein.