Jotkut vielä puhuvat luuriin.

Huomasin Talouselämän päiväkirjeestä jutun "Tärkein viestintäkeino ei ole puhelu, vaan...".

Uteliaana menin heti kurkistamaan, yrittääkö joku väittää sosiaalisen median kiilanneen jo viestintämuotojen kärkeen. Ei sentään.

Talouselämä siteerasi Nokian korporaatioblogia Conversations, joka on selvittänyt kyselyllä, minkä viestintämuodon ihmiset kokevat tärkeimmäksi. Tässä viiden kärki:

1. tekstiviesti
2. sähköposti
3. puhelu
4. Facebook
5. keskustelu kasvotusten.

Kolme kärki oli melko tasainen. Tekstiviestiä piti tärkeimpänä viestintämuotona 21 prosenttia, sähköpostia 19 prosenttia ja kännykkäpuhelua 17 prosenttia vastaajista. Facebookin sijoitti kärkeen 10 prosenttia vastaajista.

Yllätys vai ei?

Ensin 'tutkimustulos' hieman hymyilytti. Ettäkö tekstari maailmalla tärkein viestintämuoto? No ei minulle ainakaan.

Muutaman sekunnin päästä huomasin jo nyökytteleväni. Noinhan se suunnilleen menee. Itselläni sähköposti on korkeammalla kuin tekstari, mutta monella näyttää todella olevan toisin päin.

Facebookiin kirjoitan melko paljon, mutta eihän tässä kai määrää kysytty vaan tärkeyttä.

Äänipuheluiden mahdin on tiedetty murentuneen. Yhä suurempi osa ihmisten välisestä viestinnästä perustuu tekstiin. Mitä kovemmiksi ympäristö- ja säästöpaineet käyvät, sitä vähemmän tapaamme kasvotusten ainakaan etäällä asuvia ja työskenteleviä.

• Minulle oli pieni yllätys se, etteivät pikaviestimet nousseet korkeammalle.
   

Niiden uskoisi tuovan meilimassojen paineessa toimiville työyhteisöille huomattavaa helpotusta.

Puhuen paras?

Totta kai on harmi, jos ihmisistä on tulossa uuspuhetaidottomia. Myös Adam Fraser puhuu Conversations-blogissa puhumisen ja kohtaamisen puolesta.

Tekstarin kannattajat pitivät sitä puhelua helpompana viestintämuotona.  Lisäksi viestin voi lähettää silloinkin, kun ei voi puhua puhelimeen. Vastaajien mukaan tiedot säilyvät tekstarissa varmasti, eivätkä asiat pääse unohtumaan niin kuin puhelinkeskustelun jälkeen helposti käy.

Samoja argumentteja esittivät ymmärrettävästi meilin kannattajat.

Puhelimen puolustajat perustelivat kantaansa sillä, ettei tarvitse pelätä toisen ymmärtävän sävyä väärin. Kieltämättä riski on moninkertainen kiireessä kyhätyissä tekstareissa ja meileissä.

Kaikelle paikkansa

On totta, että eri ihmiset suosivat eri viestintämuotoja. Useimmat osaavat kuitenkin myös valita asiaan ja tilanteeseen parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Mikään viestintäkeino ei sinänsä ole hyvä tai huono - ei edes parjattu sähköposti tai vähätelty Facebook.

• Viestinnän tehon ratkaisee se, miten käytämme tarjolla olevia keinoja.
   

Pitkään viestinnän valtavirtana on ollut määrän kasvu. Vähitellen pitäisi päästä parantamaan laatua.

Taidot kuntoon

Myös teksti on parhaimmillaan vivahteikas ja ilmaisuvoimainen viestintämuoto - jopa tekstarissa.

Toisaalta tyhjänpäiväinen puheenpulputus jää usein epätarkaksi. Pitkästyttävissä palavereissa myös kuuntelu on kaikkea muuta kuin keskittynyttä.

• Työelämän täydennyskoulutuksessa viestinnän perustaidot ovat jääneet pahasti paitsioon.
   

Taitamattomuudesta enimmäkseen johtuu esimerkiksi se, että sähköposti on sellaisessa kriisissä kuin on. Myös sosiaalisen median todellista läpimurtoa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen viestinnässä jarruttavat puutteelliset viestintävalmiudet.

Miksi viestinnän annetaan olla vuodesta toiseen retuperällä?