Piratismia potilastyössä

Kuka on rosvo, kuka poliisi?

Suomalaiseen tapakulttuuriin ei kuulu, että mokailijat myöntävät rehdisti virheensä. Tiukimmin omasta erehtymättömyydestään on perinteisesti pitänyt kiinni julkinen valta.

Välillä tuntuu kuin yli-ihmisinä esiintyviä olisi kaikkein tiheimmin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siltä suunnalta ei muistu mieleen kovin monia tapauksia, joissa joku olisi julkisesti myöntänyt erehtyneensä tai hoitaneensa hommansa huonosti.

Harvinaisinta herkkua ovat pahoittelut tai anteeksipyynnöt.

Viranomainen
pettyi itseensä

Viime lauantaina pulssini kiihtyi silkasta hämmästyksestä, kun sivukorvalla kuuntelin tv-uutisia. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira oli tunnustanut epäonnistumisensa. Kysymys oli tietenkin niin sanotusta valelääkärijupakasta.

Tieto oli niin hätkähdyttävä, että se piti tarkistaa. Ylen nettisivuilla tosiaan kerrotaan Valviran lupaosaston johtajan Jussi Holmalahden sanoneen näin:

"Meillä kaikki ovat hyvin pettyneitä tähän tilanteeseen. Olemme epäonnistuneet siinä tehtävässä, mikä meille on annettu eli terveyden ammattilaisten valvomisessa. Joudumme analysoimaan monta asiaa ja miettimään, miten tästä mennään eteenpäin."

Harva pystyy tai edes tosissaan pyrkii parannukseen, ellei ensin näe omissa toimissaan jotain korjattavaa. Valvira näytti nyt hyvää esimerkkiä paitsi valvomalleen sosiaali- ja terveydenhuollolle, myös koko suomalaiselle julkishallinnolle.

Katumus kesti
vain tuokion

Tällä viikolla on ollut jo eri ääni kellossa. Iltalehti kertoi tiistaina pidetystä tiedotustilaisuudesta näin:

"Valviran mukaan heillä ei ole mahdollista lähteä tutkimaan jokaista epäilyä paikan päälle. Valviran lääkintöneuvoksen Pirjo Pennasen mukaan Valvira ei ehtisi edistää muita asioita, jos he lähtisivät jokaisen epäilyn perässä  'Novosibirskiin, Kairoon tai Pietariin'.

Valvira kierittääkin vastuuta tavallisille kansalaisille sekä terveydenhuollon ammattilaisille: Valvira pyytää ihmisiä ilmoittamaan, jos he havaitsevat jotain epäilyttävää. Valvira korostaa, että vihjeet pitäisi antaa omalla nimellä, jotta tutkinta olisi helpompi aloittaa."

Valvira sen paremmin  kuin aluehallintovirastotkaan eivät ole kovin ripeitä vastamaan kansalaisten kanteluihin. Vastaus vaatii yleensä vuosien valmistelun.

Mikä tällaisen 'ilmoituksen' juridinen asema sitten lienee? Onko sille muotovaatimuksia? Tutkiiko Valvira muutkin kuin valelääkäreihin liittyvät ilmoitukset?

Syntipukki päästää
toiset pälkähästä

Ettei vain Valvira eri tahojen yhteisestä sopimuksesta heittäytynyt aluksi syyllisen rooliin. Se olisi saattanut jopa tyynnyttää mediakohua, ellei esiin olisi noussut toista ja kolmassa valelääkäriä. Toistuvien tapausten käsittelyyn Valviran mediataidot eivät enää riittäneet.

Onko Valvira yleensäkään se taho, jonka ensimmäisenä pitäisi valelääkärijutun vuoksi ripotella tuhkaa ylleen?

Ei poliisiakaan syytetä ainakaan kovin yleisesti siitä, että autoilijat rikkovat nopeusrajoituksia, jalankulkijat kävelevät päin punaisia ja pyöräilijät kaahaavat kuin järkeä vailla.

  • Valvovan viranomaisen katse ei voi tavoittaa kaikkia vilppejä ja virheitä, jos yhteisö ympäröi töpeksijät tai rötöstelijät vaikenemisen suojamuurilla.


Ilmiö ei koske vain terveydenhuoltoa. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien on väitetty joskus päässeen livahtamaan puhtain paperein seuraavaan paikkaan, vaikka on ollut epäilyjä vähintään epäammatillisesta käytöksestä tai jopa seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Sosiaalialalla tunnetaan tapauksia, joissa niin lakia kuin ammattietiikkaa räikeästi rikkonut henkilö on vaikkapa kehitysvammahuollosta 'vapauduttuaan' päässyt suoraa tietä toteuttamaan omintakeista työotettaan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien parissa.

MedOne vastaa
vain bisneksestä

Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki tahot syyttelevät toisiaan. Valviran selän taakse on jo ehtinyt piiloutua monia vastuunpakoilijoita.

Kumpikin nyt paljastuneista valelääkäreistä on työskennellyt Attendo MedOne -yrityksen kautta. Yhtiö on sysännyt syyn sumeilematta Valviran niskoille. Toimitusjohtaja Pertti Karjalainen on analysoinut tilannetta MTV3:n mukaan näin:

"Se mihin emme ole voineet varautua on se, että ihmiset ovat väärentäneet todistuksia. Se on ollut pieni shokki minullekin.

Attendo MedOnekertoo olevansa Suomen johtava sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Se kuuluu konserniin, joka on Pohjoismaiden suurimpia hoivapalvelujen tuottajia.

Yritys myy palveluja noin 80 terveysasemalle ja suun terveydenhuollon yksikölle. Lisäksi sillä on 60 hoivakotia ympäri maata.

Kysy kollegalta,
älä kerro muille?

Toimitusjohtaja Karjalainen tuntuu olevan erityisen ylpeä yrityksensä Kysy kollegalta -systeemistä:

"Voimme aina jonkun muun lääkärin kautta kysyä, että tunnetko tämän. Soittaa kyllä kovasti hälytyskelloja, jos on valmistunut tiettynä vuonna yliopistosta ja samalta vuosikurssilta kukaan ei edes tunnista, kuka kyseinen ihminen on. Muistan, että meillä jäi sellaisia haaviin pari kappaletta ennen Valviran järjestelmää."

"Tämä niin sanottu kysy kollegalta -tapa on ollut aika hyvä ja ainutlaatuinen. Voi olla, sitä täytyy vähän lisätä."

Viime päivien uutisten valossa on mielenkiintoista tutkia Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeita. Heti ensimmäinen kohta hätkähdyttää maallikkoa:

"Lääkärin on käyttäydyttävä kollegoitaan kohtaan suvaitsevasti ja osoittaen hyvää tahtoa. Erimielisyydet voidaan yleensä sopia perehtymällä toisen näkökohtiin. Jos ammattiasioissa syntyy ristiriita, lääkärin tulee pyrkiä selvittämään erimielisyys suoraan kollegansa kanssa."

On liki mahdotonta ymmärtää, etteivät toiset lääkärit ole aiemmin tunnistaneet nyt paljastuneita valelääkäreitä huijareiksi. Hoitajathan tiettävästi ovat epäilleet, mutta heidän puheensa on painettu villaisella.

Onko ehkä lääkäreiden kollegiaalisuus estänyt esittämästä epäilyjä ääneen? Onko hyvän tahdon nimissä suvaittava myös epäpäteviä kollegoita?

Rahanahneusko
hämärtää etiikan?

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve on kirjoittanut Suomen Anestesiologiyhdistyksen Finnanest-lehteen  artikkelin, jota kannattaisi lukea ajatuksella muidenkin kuin lääkäreiden - ehkä nimenomaan  meidän muiden.

Ruotsissa on noussut mediakohu yksityisestä hoivayrityksestä, joka on parantanut voittojaan esimerkiksi säästämällä vanhusten vaipoissa. Sattumoisin kysymys on samasta yritysryppäästä, johon kuuluu myös suomalainen Mehiläinen.

Lääkäriliitto on ottanut valelääkärijupakkaan kantaa esimerkiksi näin:

"Valtion tuottavuusohjelman vuoksi valvontaresursseja ei ole lisätty vastaavassa määrin. Lääkäriliitto edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö takaa Valviran resurssit lakisääteisten velvoitteiden hoitoon."

Valvira tarvitsee varmaan lisäresursseja melko lailla, jos sen pitää pystyä valvomaan kyltymättömän voitoinhimoisia yrityksiä. Monin tavoin on käynyt selväksi, että kuntia ainakaan ostopalvelujen laatu ei juuri kiinnosta. Kunhan halvalla saa...

Ripaus nöyryyttä
saattaisi nyt auttaa

Jos suomalaiselta sosiaali- ja terveydenhuollolta jotakin puuttuu niin nöyryyttä. Asiakkaan on kyllä taivuttava usein nöyristelyyn, jos aikoo saada palveluja.

Olen seurannut aika tiiviisti kehitysvammahuollon asioita. Siellä asiakkaiden oikeudet ovat usein lähinnä huono vitsi. Jos omaiset alkavat kysellä esimerkiksi, mitä lääkkeitä ja miten paljon kehitysvammaiselle asiakkaalle hoitokodissan  syötetään, seurauksena on helposti tapaamiskieltoon.

Mielellään kehitysvammainen ihminen myös kaappataan yhteiskunnan huomaan eli yleisen edunvalvojan  yksinvallan alle. Sen jälkeen kieltäydytään  kertomasta omaisille mitään -  perusteena mikäs muu kuin yksityisyydensuoja.

Pirkanmaalla kehitysvammaisia hoitaneen valelääkärin nimeä on pantattu. Kenenkähän yksityisyyttä siinä on suojeltu?

Kommentit

Sosiaali- ja terveydenhuollon jumalainen erehtymättömyys

Kiitos kirjoituksestasi, siinä oli enemmän asiaa kuin kotimainen sairaudenhoitojärjestelmämme pystyy sulattamaan seuraavassa kymmenessä vuodessa.

Hyvin saman suuntaisten aatosten äärelle olen päätynyt kun olen saanut tutustua erilaisiin vanhusten hoidon palveluihin sukulaisteni ja läheisteni asioissa.

Olen pohtinut sitä, että järjestelmän muutosta pitäisi lähteä tukemaan alan koulutuksen kautta sillä uskon, että ihmiset muutoksen lopulta tekevät. Epäilen, että näissä valelääkäritapauksissakin alan kulttuuri, johon kuuluu mm. tolkuton hierarkisuus on yksilöiden erityisesti tahtomatta edesauttanut asian salassa pysymistä.

Konkreettinen ehdotukseni kai on, että katsottaisiin kirkkain silmin alan kulttuuria ja todettaisiin siihen liittyvät negatiiviset piirteet ja lähdettäisiin purkamaan niitä oppilaitoksissa ja koulutuksessa. Ehkä näin jo tehdäänkin, toivottavasti.

Ja ei - en ehdota, että hierakiat pitäisi täysin purkaa. Sehän on selvää, että selkeälle komentoketjulle on aikansa ja paikkansa.

Eespäin, mummot ja vammaiset lumessa ja tuiskussa!

Hyvä ehdotus

Kirsi, osuit naulan kantaan:

"Katsottaisiin kirkkain silmin alan kulttuuria ja todettaisiin siihen liittyvät negatiiviset piirteet ja lähdettäisiin purkamaan niitä oppilaitoksissa ja koulutuksessa".

Aika paljon aikaa työ vie kyllä vaatii, mutta parempi päästä alkuun kjin juttua nätelmin, jolloista tänäänkin on joudutti uutisissa seuraamaan. Valvirasta ei ktllä taida löytyä ytyä parantaa tilannetta valvonnan keinoin.

 

Alivastuullisuus kielenkäytössä

Käytyäni avioliittokurssia ja opeteltuani suoraa henkilökohtaista viestintää, olen alkanut kiinnittämään huomiota ihmisten taipumukseen kiemurrella vaikeiden asioiden sanomisessa. Näissä synnintunnustuksissa on niin yhteisön kuin yksittäisten ihmistenkin kohdalla mielenkiintoista tarkkailla, miten vastuullisesti persoonamuotoja käytetään. “Minä olen epäonnistunut” vai “Tässä on epäonnistuttu”? ”Miten tästä mennään eteenpäin” vai “Mitä minun pitää tehdä, jotta en tekisi samoja virheitä uudestaan”?

Se, miten asia sanotaan, kertoo paljon myös siitä, miten syvästi asiaa on jo käsitelty, ollaanko sen kanssa sinut ja onko jotain muutosta mahdolliseti tulossa. Väitän, että alivastuulliessti viestivät johtajat eivät myöskään vastuuta organisaatiotaan kovin tarkasti.

Siinä mielessä esimerkiksi luterilaisen kirkon synnintunnustuskaavat ovat mukavan suoraa tekstiä, josta julkisyhteisöt voisivat hyvin ottaa mallia :)

Aina joku muu

Olet oikeassa, Lari! Ihmisten, jopa korkeiden virkamiesten pitäisi olla puhumaan niin, että vastuuta sälyttää omillekin harteille.

Presidenttiehdokkaat pohtivat nyt, voisivatko toivottaa uudenvuoden puheen lopuksi meille kansalaksille Jumalan siunausta. Minulle se kyllä sopii.

Kirkosta varmaan löytyisi konsulttiapua myös siihen, että viranomaisille saataisiin luotua omat katumusharjoitukset ja synnintunnustuksen kaavat.  Näyttää olevan niin kovinvaikea oppia tuo pieni voimasana 'anteeksi'.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd><h1><h2><h3><h4><h5><h6><br><br/><p>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista