17.6.2011 - 19:41
Mitä lähemmäs kesäloma tulee, sitä enemmän janoan sääennusteita. Niistä ei vain ole viime päivinä meinannut saada tolkkua: on mahdollista että paistaa ellei sitten satu satamaan.
Ukkosen todennäköisyys on aika pieni; niin muistan jostain lukeneeni. Minusta ilmassa on kuitenkin selvästi sähköä; tiedä vaikka salamat kohta räiskähtelisivät.
Pekalla paras ennuste
Kokonaiskuvaa sotkee se, että lehdet ovat antaneet niin runsaasti palstatilaa kaikenlaisille ei-akateemisille sääprofeetoille. Kaiken lisäksi Ilmatieteen laitoksen tekniikkaan tuli tänään vika.
Päätinkin valita tarjolla olevista vaihtoehdoista meteorologi Pekka Poudan kesäennusteen. Hän nimittäin povaa kesästä keskimääräistä lämpimämpää ja lisäksi vähäsateista. Pitkiäkin hellejaksoja voi olla luvassa.
Tervetuloa aurinko, helle ja suloinen suvisade! Viimemainitun paras ajankohta olisi aina aamuyöllä.
Pilvipouta rauhoittaa
Tänään oli oikein ja kohtuullista päästä Niemennokan rauhaan.
Flunssapöpö on piinannut jo vähän turhan pitkään; viime yö oli yskän puolesta pahin. Täällä hengittäminenkin on helpompaa, vaikka siitepölyjä luulisi olevan enemmän kuin monessa muussa paikassa.
Eniten rauhaa kaipaa mieli. Maailma nimittäin murjoo ihmisiä, jotka ovat minulle tärkeitä. En voi väittää, että olisin pystynyt ajattelemaan heikompiaan sortavia nilviäisiä erityisellä rakkaudella.
Juuri tähän mielenvireeseen sopii pilvipouta. Kuikka huutelee järvellä kuin vahvistaakseen, että maapallo on yhä radallaan.
Täytyy vain jaksaa luottaa siihen, että elämä kantaa. Luottamus ei merkitse pelkkää järvimaiseman ihailua. Pitäisi myös kerätä voimanrippeet ja tarttua toimeen.
Kesäkyltit paikoilleen
Viikonlopun listalla ei sentään lue, että raivaa kertaheitolla vääryys maailmasta.
Askel oikeaan suuntaan on ripustaa kylttejä, joista on yhdelle ilkimysten piinaamalle sielulle iloa.
Vanhimmassa kyltissämme lukee Restaurant. En ole varma, miten se sopii kreikkalaishenkiseen tavernaan. Mutta kun ei ole parempaakaan löytynyt, viitoittakoon vielä tämän kesän tietä baaritiskin ääreen ja ulkotakan taikapiiriin.
Siis ripustamaan.
Jaa Twitterissä
Kommentit
Kyltti-intoa
Noinkohan sitä minunkin pitäisi ryhtyä kylttimaalariksi, kun olet monesti kylteistänne kertonut? Monessa paikassa olisi kyllä tarvetta. Juuri nyt olisi tuo Restaurant ajankohtainen.
Meillä on tontin rajalla poikani lapsena maalaama Herrankukkaro ja talon nurkalla vanha katukilpi Evagatan 1. Joskus hämärässä menneisyydessä maalasin ulkohyyskän oveen kukkaikkunan ja tekstin Kirjasto - sisällä muuten on kirjahyllykin. Nyt voisin sisällä suihkuhuoneeseen ripustaa kyltin Pesula, kun pesen siellä pikku lavuaarissa sukkia ja rintsikoita ja Pehtoori huomauttelee, että ei kai tää mikään pesula ole.
Muitakin kyltin aiheita varmaan löytyisi. En ole koskaan nähnyt missään kaupassa kylttiosastoa. Minkälaisista kaupoista niitä pitäisi etsiä?
kyselee
eevali
Etsivä voi löytää
Eevali, kyltit kuuluvat ehdottomasti sivistyneeseen mökkielämään.
Meillä kaikki alkoi viitisen vuotta sitten tuosta Restaurant-kyltistä. Tai niitä on oikeastaan kaksi identtistä. Kyltti on siis kaksipuolinen. Kerron joskus toiste, millaiseen muinaismuistoon se on kiinnitetty. Se on oma tarinansa.
Restaurant-kyltit löytyivät sadepäivänä kirpparilla kierrellessä. Siellä oli niitä paljon, mutta muiden teksti ei sopinut.
Seuraavaksi sorruin ostamaan sisutusliikkeestä kyltin, jota sittemmin huomasin olevan myynnissä kaikkialla.
Uusin aarreaitta on Metsänkylän navetta Hämeenlinnassa. Sinne osasimme mennä kylttiostoksille googlauksen perusteella, vaikka paikan tiesin entuudestaan muutenkin. Navetassa on vanhoja, käsittääkseni aitoja katukylttejä ja sitten uusvanhoja kaikenlaisia. Meillä esimerkiksi avataan juhannuksena Viiniterassi.
Jos oikein hienoksi ryhtyisi, voisi tilata räätälöidyn emalikyltin. Niitä tarjoaa muun muassa Rakennusapteekin nettikauppa - mutta myös monet muut.
Tervetuloa kyltinmetsästäjien joukkoon!
Kirjoita uusi kommentti