14.05.2010 - 19:58

Helle toukokuussa tulee aina yllättäen, vaikka sitä olisi jo viikkokaudet ennustettu. Epätodellinen olo syntyy, kun voi kulkea kevyissä kesävaatteissa ja sandaaleissa, vaikka puussa ei ole vielä lehteä.

Kaupungissa mullistus menee ehkä ohi huomaamatta. Täällä kesän puhkemisen aistii joka solulla. Pitkä viikonloppu hienoimpaan vuodenaikaan tuntuu kuin lahjalta.

Kaksi vuotta sitten koettiin muistini mukaan viimeksi sama ihme. Silloin kävimme yhtenä iltana veneellä naapurijärvillä asti. Milloinkaan muulloin ei ole saanut yhtä hyvää käsitystä siitä, miten lähirannat on rakennettu. Mieleen jäi erityisesti pieni rantasauna, jonka routa oli kallistanut pahan kerran. Pitäisi käydä tarkistamassa, mitä sille nyt kuuluu.

Kukkaloisto alkoi jo

Keskiviikkona niemennokassa ei vielä ollut vihreydestä juuri mitään tietoa. Kaikki oli itse asiassa pysähtynyt paikalleen viikoksi pariksi.

Nyt koko maailma tuntuu muuttuvan hetki hetkeltä vihreämmäksi. Ja voi millaista vihreää se on, jota puskee koivunoksista!

Sinivuokot jatkavat kukintaansa, mutta voiton vievät valkovuokot. Ne kukkivat mattoina.

Jostakin luin, että ankaran talven jälkeen luvassa olisi komea kukkaloisto. Siltä hieman vaikuttaa. Tiedä vaikka niemennokan iäisyysprojekti - luonnonkukkaniitty - harppaisi tänä vuonna vauhdilla eteenpäin.

Harmi, että kaikki vähänkin kunnollisemmat kamerat unohtuivat matkasta. iPhone ei oikein täytä edes taitamattoman näppäilijän tarpeita.

Lauantain tunnelmaa

Hämeenlinnan keskustassa oli tänään ihan kuin lauantaina. Suurin osa ihmisistä näytti olevan vapaalla. Kaupoissa riitti tungosta jo aamupäivällä.

Eiköhän samaa meininkiä riitä vielä huomiseksikin. Silloin on tarkoitus poiketa ensimmäistä kertaa tänä vuonna Hämeenlinnan torilla. Ei sinne tosin kauheasti varsinaista asiaa ole. Kesäkukkia ei vielä kannata istuttaa, kun ei niitä olla viikolla kastelemassa.

Kalaa torilta saa. Saisihan sitä kaupoistakin, mutta ei yhtä tuoretta. Aika harvinaista on, että toukokuun puolivälissä pitää varautua kylmälaukulla.

Tuulivoimalla ei pärjätä

Haravointiurakka on hyvällä alulla mutta ei vielä lähelläkään loppua. Hyvin kuitenkin tulee työ sunnuntaihin mennessä tehdyksi.

Vähän vähempikin tuuli riittäisi. Aika suuri osa lehdistä ja oksista lentää minne mielii. Tätä menoa viikon päästä tuleva siirtolava ei kyllä täyty.

Tuulivoima ei yksin riitä. Pakko oli hankkia rikkoutuneen tilalle uusi puutarhapuhallin, vaikka se taitaa olla nykyisin yleisönosastojen kirotuin kapistus. Onneksi naapurimökeillä ei vielä näy minkäänlaista liikettä.

Terassilautojen raoista roskia on todella vaikea saada pois muuten kuin konevoimalla. Painepesuri on yksi vaihtoehto. Nyt kuitenkin käytetään puhallinta.

Muuten Fiskarsin oranssit haravat ovat työvälineitä parhaasta päästä.