Facebook-sivun täytyy
täyttää monta vaatimusta.

Onko sillä niin väliä, mitä siellä Facebook-sivulla on, kunhan jotain on? kyseli tuttu yrittäjä hiljattain.

On sillä. Huonon viestinnän vaikutus ei ole pyöreä nolla, vaan vanhinkoa saattaa syntyä reippaasti, jopa korjaamattomasti.

Viestinnän laatu ei edelleenkään kiinnosta edes alan ihmisiä riittävästi. Määrää sitä vastoin palvotaan.

Moni yrittää löytää oikotien - ellei onneen niin ainakin tuloksiin. Jos tavoitteet asetetaan sopivan vaatimattomiksi, huono laatu ei aina edes paljastu. Ei ymmärretä, että on tehty vahinkoa.

Tykkäykset eivät riitä

Kuten Juha edellisen postaukseni kommentissa huomautti, yritysten Facebook-sivujen "tehokkuutta" mitataan usein tykkääjien määrällä.

- Aidosti jakamisen arvoinen sisältö vaatii työtä, mutta miksi nähdä vaivaa jos tulokset mitataan joka tapauksessa väärillä mittareilla, Juha kirjoitti.

Joskus voi käydä jopa niin onnettomasti, että surkea ja vahingoillinen viestintä tuo rutosti tykkääjiä. Olisi tärkeää osata arvioida laatua ilman yliyksinkertaistettuja mittareita.

Laatu ei ole viestinnässä koskaan helppo asia. Keskimääräistäkin vaikeampaa siitä on saada ote sosiaalisessa mediassa, josta on niin tutkimustietoa kuin arkikokemusta vielä aika vähän - ainakin jos vertaa perinteisempiin viestintämuotoihin.

Laatuun kuulu jännite

Kaikkein vähiten viestinnän laatu on särötän ja ristiriidaton juttu. Se vaatii päinvastoin aina tasapainoilua ja jonkinlaista sovitteluakin.

Viestinnän eri laatutekijöiden ristiriidat on ymmärretty jo pitkään. Joku mainosmies kiteytti asian jo vuosikymmeniä sitten:

"Hyvät huomioarvot saa juoksemalla alasti Erottajalla, mutta se johtaa korkeintaan putkaan."

Sosiaalisessa mediassa jännitteet korostuvat, koska samaa soppaa saattaa hämmentää todella monta kokkia. Sopivat säröt ja ristiriidat ovat jopa eduksi vaikuttavuudelle.

Kuudelta eri kantilta

Koulutustantereilla on melkein pakko kiteyttä mutkikkaita asioita jonkinlaisten mallien muotoon. Scriptiossa viestinnän laatumallit ovat olennainen osa toimintatapaa.

Sosiaalisen median laatumalli on vielä keskeneräinen, mutta heitän sen silti tässä pohdittavaksi ja kommentoitavaksi. Mallia voisi soveltaa vaikkapa yritysten ja yhteisöjen Facebook-sivuihin, joista olen muutenkin viime päivinä blogannut.

Listasimme aikanaan sosiaalisen median hyveitä. Niitä löytyi paljon, mutta karsinnan jälkeen jäivät jäljelle seuraavat

• tavoitteellisuus
• erottuvuus
• ajankohtaisuus
• hyödyllisyys
• keskustelevuus
• jatkuvuus
• vaikuttavuus.

Vaikuttavuus on kaiken tavoite; sitä ei siis voi pitää samanlaisena laatutekijänä kuin kuutta muuta.

Perusammattitaitoon mielestäni kuuluu, että sosiaaliseen mediaan kirjoitetaan ilmaisun puolesta hyvää tekstiä. Ei sitä tarvitse minnekään kirjata.

Tasapainoilu on tarpeen

Vähitellen laatutekijät jäsentyivät asiapareiksi, joihin sisältyy selvää jännitettä.

Erottuvuus < > ajankohtaisuus

Fiksu firma miettii, miten oman organiaation Facebook-sivun saa erottomaan tuhansista muista. Lukijoita taas kiinnostavat ajankohtaiset asiat.

Jos keskittyy samoihin pinnalla oleviin asioihin, joihin kaikki muutkin sivut, ei pysty erottumaan, ainakaan helposti.

Tavoitteellisuus < > keskustelevuus

Tavoitteellisuus on kaiken tehokkaan viestinnän kulmakivi. Tavoitteeksi ei  riitä esimerkiksi tykkäysten määrä. On uskallettava tähdätä vaikutuksiin: mitä sitten, kun on tullut tykkääjäksi?

Ihmiset rakastavat sosiaalisessa mediassa keskusteluja - myös ne ihmiset, jotka eivät itse kirjoita koskaan yhtään kommenttia. Keskustelu taas ei aina palvele sivulle asetettua tavoitetta, ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Jatkuvuus < > hyödyllisyys

Sinnikkyys kuuluu laadukkaaseen viestintään. Sosiaalisessa mediassa se on kukaties tavallistakin tärkeämpää.

Vaikka sivun usein kannattaa tähdätä jatkuvuuteen, ihmiset eivät jaksa odottaa kovin pitkään hyötyjä, joihin kuuluu mielestäni myös hupi. Miten sovittaa yhteen jatkuvuuden vaatimus ja pikavoittojen hinku?

Antaako malli ideoita?

Edellä kuvaamistani aineksista syntyi oheinen kuva, joka myöhemmin saattaa vielä muuttua kuusikulmiosta kahdeksankulmioksi.

Kutsun siis häkkyrää  juhlallisesti sosiaalisen median laatumalliksi.

En ole luonnokseen vielä tyytyväinen. Silti se jo auttanut jäsentämään esimerkiksi monenkirjavien Facebook-sivujen laatua.

Mallien tarkoitus ei ole kahlita ajatuksia vaan antaa päinvastoin ideoita.  Miten on? Antoiko tämä pohdiskelu yhdellekään lukijalle minkäänlaista virikettä tai työkalun tynkää?