Menetelmät auttavat muistamaan,
keitä varten verkkoviestintä pyörii.

Vedin tänään työpajapäivän, joka pohjusti erään järjestön nettipalvelun uudistusta. Nykyinen ratkaisu ei ole käytettävyydeltään sitä, mitä pitäisi. Tavoitteena on olennaisesti lisätä käyttäjälähtöisyyttä.

Päällimmäiseksi päivästä jäi hyvä mieli ja jonkinlainen ylpeys siitä, miten upeaa työtä ryhmä pystyi tekemään. Aamun kiireisyyden ja lievän turhautuneisuuden paikan otti pikavauhtia yhteinen innostus, johon ulkopuolinenkin huomaamatta heittäytyi mukaan.

Verkkopalveluja tuntuu usein tuottavan huonosti toimiva koneisto. Ei kannata sitten ihmtellä, jos lopputuloskin edistää tai jätättää tai on jotenkin muuten epävireinen.

Miten yhdessä päivässä voi syntyä niin paljon tuoreita näkökulmia ja toteutuskelpoisia ideoita? Miksi verkkouudistus joskus lähtee käyntiin heti oikeaan tahtiin?

Ei siitä ainakaan konsultti voi itselleen kunniaa kerätä.

Verkkouudistus
oikeille raiteille

Kun kertailin kotimatkalla mielessäni päivän kulkua, löysin viisi tekijää, jotka ennenkin ovat taanneet tuloksellisen työskentelyn:

1. Järjestön puheenjohtaja kiteytti, mitä uudelta verkkopalvelulta strategiselta kannalta odotetaan. Kovin usein ylin johto ei tällaisiin sessioihin ehdi edes osaksi aikaa mukaan.
2. Viestinnän ammattilaiset ja eri sektoreiden asiantuntijat malttoivat istua rauhassa yhteisen pöydän ääreen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun sisällöntuotanto on hajautettu
3. Työpajassa oli mukana henkilöitä, joilla on tiiviin yhteydenpidon tuloksena paras mahdollinen tuntuma kohderyhmän arkeen. Järjestön tapauksessa keskeisintä kohderyhmää ovat omat jäsenet.
4. Julkaisujärjestelmä ei vielä oltu hankittu. Kenelläkään ei siksi ollut tarvetta torpata toisten ajatuksia teknisen ratkaisun rajoituksiin vedoten.
5. Ryhmä hyväksyi mukisematta käyttäjälähtöisyyttä tukevat työmenetelmät.

Missä tahansa yrityksessä tai yhteisössä on mahdollsita toimia samoin. Miksi siis ei toimita?

Käyttäjät kohdattava
kasvoista kasvoihin

Verkkopalvelujen suunnittelua ja kehittämistä leimaa liian usein omituinen byrokraattisuus. Esimerkiksi määrittelydokumentit on usein kirjoitettu niin, että tekijät tuskin itsekään niitä ymmärtävät.

Tämän päivän työpajassa käytimme puolisen tuntia aitojen käyttäjien havainnointiin. Kaksi henkilöä sai vuorollaan tiedonhakutehtäviä, joita ryhmä itse heille antoi. Muutamassa hetkessä avautuivat monet nykyisen verkkopalvelut ongelmat.

Uuden verkkopalvelun hahmottelussa katsoimme asioita selkeästi kahdesta näkökulmasta:

• Mitä organisaatiolla ja sitä edustavilla sisällöntuottajilla on tarjota?
• Millaiselle tiedolle ja palvelulle eri käyttäjäryhmillä on kysyntää?

Kun nuo näkökulmat sovittaa yhteen, jälkimmäistä toki enemmän korostaen, verkkopalvelusta tuskin voi tulla muuta kuin hyvä.

Kukaan ei uskoakseni tahdo ehdoin tahdoin tehdä huonoa, käyttäjien tarpeisiin kehnosti vastaavaa verkkopalvelua. Yksinkertaisin menetelmin voi turvata sen, että käyttäjien näkökulma pysyy kirkkaana mielessä uudistushankkeen alkumetreiltä aina sivuston arkiseen päivitystyöhön asti.