Teksti saa yhä hassata
niukkoja resursseja.

Liian moni yritys ja yhteisö suhtautuu yhä teksteihin kuin toimitiloihinsa ripustettaviin maalauksiin.

Jos kassassa on reilusti rahaa, ostetaan nimekkäiltä taitelijoilta tauluja ja  mainostoimistoilta tekstejä.

Jos rahaa taas ei ole, seinät koristellaan ilmaisilla julisteilla ja henkilöstölle sanotaan, että osaattehan te kai sentään kirjoittaa.

Taidetta yhtään väheksymättä tekstin kohdalla virhe on huomattavasti kohtalokkaampi:

Huonon tekstin vuoksi moni taloa hukkaa tänäänkin
 aikaa, rahaa ja asiakkuuksia.

En muuten edes yritä väittää, että mainostoimistot tuottaisivat aina hyvää ja organisaatioiden oma väki aina huonoa tekstiä. 

Milloin luovut
itsepetoksesta?

"Työnantajalle ei ole rahaa eikä henkilöstöllä aikaa kunnon kirjoitusvalmennukseen."

Väitettä kuulee toistettavan hieman eri versioina päivästä ja vuodesta toiseen, vaikka sille ei ole juuri koskaan kunnon perusteluja. Sanon saman suoremmin:

Pötypuhetta ja itsepetosta!

Eikö tosiaan ole rahaa eikä aikaa huolehtia niin tärkeän tuotannontekijästä ja kilpailukeinosta kuin teksti?

Huono teksti
käy kalliiksi

Liian harvoin on pohdittu saati oivallettu, mihin kaikkeen kirjoitettu viestintä nykyisin vaikuttaa.

Päätin tätä kirjoitusta varten listata ulkomuistista viisi esimerkkiä haitoista, joita ihmiset koulutuskentillä ovat viime viikkoina kertoneet huonoista teksteistä koituvan:

1. "Intrassa julkaistu ohje oli järkyttävä sotku. Meiltä meni tiimikokouksessa yli tunti, että ymmärrettiin, mistä siinä oli kysymys. Eräs toinen tiimi ei käynyt sitä yhdessä läpi ja joutui viikkokausia setvimään syntyneitä virheitä."
    
2. "Jo puolet minulle tulevista asiakaspuheluista alkaa, että kun yritin lukea näitä teidän nettisivuilta, mutta en löytänyt tai ymmärtänyt. Myy siinä sitten lisää, kun joutuu päätyökseen selittämään toisten tekstejä. Ei meidän asiat nyt niin vaikeita ole."
    
3. "Esimies kirjoittaa niin tylyjä viestejä, että niistä toipumiseen menee aina tovi jos toinen. Se syö energiaa."
    
4. "Kun asiakas ei heti saanut ketään puhelimeen, hän ilmoitti sähköpostilla lopettavansa asiakassuhteen. Toisaalta ymmärrän, koska meiltä mennyt tarjous oli niin hämärä ja yliolkainen eikä liittynyt mitenkään siihen, mitä asiakas oli pyytänyt. En saanut häntä puhelimessakaan enää muuttamaan mieltään. Yli 15 vuoden asiakassuhde..."
    
5. "Toivottavasti meidän virasto ei vaan lähtisi sosiaaliseen mediaan. Saa hävetä silmät päässtään, jos se järkyttävä kapulakieli alkaa näkyä Facebookissakin."

Listaa voisi vaivatta jatkaa. Osallistujat kertovat koulutuksissa paljon tositarinoita, mutta eivät ilmeisesti uskalla hiiskahtaa niistä omille esimiehilleen.

Tartu myönteisiin
mahdollisuuksiin

Kun listoja tuntui syntyvän vaivatta, keskityin seuraavaksi positiivisiin näkökohtiin. Kirjasin muistiin, mitä voi luvata organisaatiolle, joka antaa henkilöstölleen mahdoillisuudeen kehittää pitkäjänteisesti kirjoitusvalmiuksiaan.

Jätän julkaisematta 10 myönteistä  mahdollisuutta tällä palstalla, koska niistä syntyi sisältö Scription uusimmalle tehotunnille:

Aika, raha vai asiakkaat?
Anna kirjoittajille tunti aikaa oivaltaa, mitä hyvällä tekstillä voi voittaa

Tehotunnin sisällön voi onneksi kiteyttää lyhyesti: osoitamme, että hyvä teksti tuottaa ja säästää.  Sen avulla toiminta tehostuu ja palvelu paranee varmasti. Huonolla tekstillä taas saa hukattua niin ajan, rahat kuin asiakkuudet.

Ketkä kannattaisi
ravistella hereille?

Harva meistä osaa luonnostaan sekä kirjoittaa selkeää tekstiä että kommunikoida sujuvasti erilaisten  ihmisten kanssa eri kanavilla.
Miksi siis kirjoitettu viestintä on jäänyt  kauas kärjestä, kun  on tutkittu henkilöstökoulutuksen eri aiheiden arvostusta?

Asiasta kaivattaisiin reipasta julkista keskustelua. Mitä myyntityöhön tulee, kahta ryhmää pitäisi erityisesti pyrkiä puhuttelemaan:

• HR-ammattilaiset on saatava oivaltamaan, että tekstien laatu vaikuttaa organisaation koko toimintaan ja menestykseen. HR voisi ehkä aloittaa kehitystyön omista teksteistään.
   
• Ylin johto on saatava vainuamaan raha. Tekstejä tehostamalla syntyy sekä säästöjä että tuottoja.

Apua olisi varmasti kunnon tutkimuksesta tai selvityksestä, mutta mikä taho sellaisen tekisi?