Vastakohtien juhla tarjoaa
mahdollisuuksia hyvään.

Tänä vuonna olen jostain syystä ajatellut paljon joulun ajankohtaa.

Eilisiltana Hämeenlinnan torilla suorastaan herkistyin. Kyllä kesäkaupunki osaa olla kaunis talvisessa juhla-asussaan!

Pohjolan asukkaille sopii paremmin kuin hyvin, että joulu tulee ja valaisee kaamoksen. Myös uutta vuotta pääsemme juhlimaan upeimmissa mahdollisissa oloissa. Ilotulitus ei näyttäisi yhtään miltään alkukesän yöttömässä yössä.

Olen vain kerran elämässäni viettänyt joulun Suomen rajojen ulkopuolella. Ei se kokemus pahasta ollut. Tuon kerran jälkeen kotimaan joulu on noussut arvoon arvaamattomaan.

Kaikkein paras on tietenkin sellainen valkea joulu, joka meitä tällä kertaa ympäröi.

Valtavasti vaikutusta

Mikään muu juhla vuoden mittaan ei vaikuta suomalaiseen elämänmenoon yhtä vahvasti kuin joulu.

Joulunvietolla on tietysti suuri taloudellinen merkitys - hyvässä ja pahassa. Kulutushysteriaa voi perustellusti paheksua, mutta on lantilla toinenkin puoli. Montakohan uutta työtöntä tilastoihin ilmestyisi, jos jonakin vuonna jättäisimme joulun väliin?

Vielä mittavampi on joulun henkinen vaikutus. Mikä muu juhla saa osan suomalaisista kärsimään yhtä tuskaisesti yksinäisyydesta ja pahasta mielestä? Ja taas toisaalta: milloin muulloin esitämme ventovieraillekin yhtä lämpimästä hyviä toivotuksia kuin juuri jouluna?

Tänä vuonna mediassa on puolustettu pontevasti vanhoja joulutraditioita. Se on oikein. Kansa, joka häpeää omia juhlaperinteitään, on henkisesti murrosikäinen.

Soikoon Enkeli taivaan. Maistukoon kinkku ja imelletty perunalaatikko. Kannettakoon kuusi olohuoneen nurkkaan. Tulkoon myös joulupukki ainakin lapsiperheisiin.

Mielenkiintoiset markkinat

Postikortin kauniina valkeana jouluna miettii, eikö tästä ihanuudesta voisi saada irti vielä enemmän hyvää.

Lappiin mahtuisi varmaan lisää vauraita ulkomaisia jouluvieraita. Kaiken kaikkiaan joulusta saattaisi tulla uusi sesonki entistä useammalle matkailuyrittäjälle. Hiljentymiselle alkaisi varmaan olla meluisessa maailmassa markkinoita.

Suomalaiset käsityö- ja muut pienyrittäjät ovat netin ansiosta saaneet tarjontansa aiempaa paremmin esille kivikovilla joulumarkkinoilla. Tuhansista myyjäisistä kaivattaisiin keskitetympää tietoa. Kuka ehtii seurata lehtien pikkuilmoituksia?

Hyviä asioita ajavat järjestöt ovat aikaa sitten oivaltaneet joulun tarjoamat mahdollisuudet. Mikäpä siinä, jos suurin osa lahjoituksista vain löytää tiensä ilmoitettuihin tarkoituksiin.

Joulurauhaa, viranomaiset!

Olen ihmetellyt, etteivät muuten niin luovina esiintyvät sosiaalisen median edelläkävijät näytä keksineet täksikään jouluksi varsinaisesti mitään uutta. Piiri pieni se vain pyöriin oman napansa ympärillä.

Puhuttelevin some-hanke tänä jouluna on Facebook-sivu  Autetaan yhdessä pikku Lauria ja äitiä yhteiseen elämään.

Asiaa tuntemattoman on mahdotonta sanoa, mikä Laurille on jatkossa paras kasvuympäristö. Varmaa kuitenkin on, ettei lievästi kehitysvammaisen äitinsä kanssa valvotuissa oloissa elänyttä poikaa olisi ollut mikään pakko viedä sijaisperheeseen juuri joulun alla.

Jos joululla on meille markkinointiviestien lisäksi syvempää sanomaa, emme siedä vaieten moista sikailua. Suomi-some ehtisi vielä nostaa asiasta kunnon jouluäläkän, jos tahtoisi.

Jopa julkiselta vallalta on kohtuullista vaatia jouluna hyvää tahtoa, inhimillisyyttä ja ihmisoikeuksien  kunnioitusta.