Työn ilo pulpahtelee pintaan.
Sisäiset verkkopalvelut elävät nyt mielenkiintoisinta kehitysvaihetta sitten alkuvuosien eli 1990-luvun loppupuolen.
En puhu sähköisestä työpöydästä vaan vuorovaikutteisuudesta.
Välillä tuntui, ettei intraneteissa muutu ikinä muu kuin julkaisujärjestelmä. Kehitystyö pysyi pitkään tekniikka- ja projektipainotteisenaa.
Miksi niin tylsää?
Sisällöltään intranetit ovat massiivisia. Tuskin toiminnan teho kärsisi, vaikka sivuja karsittaisiin rankasti.
Vaikka intra on paljon muuta kuin sisäistä viestintää, siihen pätevät viestinnän lainalaisuudet. Viestinnässä on tärkeämpää laatu kuin määrä.
Ilmaisultaan intrat ovat olleet melkein laitanaan ikävystyttäviä: ylimuodollisia, totisia, byrokraattisia. Moitteet koskevat sekä teksti- että visuaalista ilmaisua.
Interaktiivisuus on verkossa yksi ilmaisumuoto. Sitä ei toden totta tuhlailtu intraneteissa ensimmäisten 15 vuoden aikana.
Välillä jo epäilin, että introjen tarkoitus on tappaa henkilöstöltä kaikki motivaatio ja työnilo.
Vihdoin vuorovaikutusta
Nyt näkyy valoa. Jo muutaman vuoden ajan introihin on ilmestynyt vuorovaikutteisia elementtejä - esimerkiksi
- blogeja
- kommentointimahdollisuuksia
-
peukutuspainikkeita.
Vuorovaikutus on verkkopalvelussa vaikuttavuuden keskeinen tekijä. Hetkessä ei muutu mikään. Vuorovaikutus viriää yleensä ajan kanssa. Vilkaskaan vuorovaikutus ei heti nosta vaikuttavuutta uusiin lukemiin.
Tuskin on sattumaa, että kun intrat saavat interaktiivisia piirteitä, ne piristyvät muutenkin. Tekstien tyyli ei enää ole ihan sama kuin 60-luvun kunnallisissa kuulutuksia. Kuvia on alkanut näkyä enemmän. Värit ovat tulleet iloisemmiksi
Ilahduttavan monet intrat heijastelevat jo tekemisen meininkiä.
Tunnustele tunnelmaa
Jokaisessa verkkopalvelussa on oma tunnelmansa. Usein se on luotu harkiten, vielä useammin syntynyt sattumanvaraisesti.
Tunnelmassa on monen muun asian rinnalla kysymys tunteista. Järkevä organisaatio kehittää intraa myös tunteella.
