Kategoriat: Työn ilo

Kaveri kantelee. Näin päätyy suomalainen duunarin pomon puhutteluun ja pahimmassa tapauksessa kilometritehtaalle. Esimerkkejä alkaa jo olla: Riihimäellä vuorotteluvapaalla oleva virkamies avautui presidenttiehdokkaasta. Lopputulos on vielä avoin ja tapaus harkinnassa. Nainen avautui seinällään epäoikeudenmukaisuudesta työpaikalla. Työpaikka meni, kertoi Hesari.

Potkut! -linkkikokoelma tallentaa ajankuvaa. Mitä tapauksia suomalaisesta työelämän ja sosiaalisen median yhteensovittamisesta itsellesi onjäänyt mieleen? Vinkkaa, otan talteen.

Potkut! Kokoelma linkkejä työsuhteen vaarantaneista julkisuustilanteista mediassa ja somessa. delicious.com/stacks/view/FE… Mitä puuttuu?

— Tuija Aalto (@tuija) January 29, 2012

Linkki: Netissä työajalla - selviytymisopas työn ja netin yhteensovittamisesta

Tags: AvoimuusAktiivinen avoimuus vaatii uudenlaista osaamista ja resursseja. Missä suhteessa nettiajan avoimuus tuo uusia mahdollisuuksia, tässä joitakin ajattelun lähtökohtia. Millaisia näkökulmia omia kokemuksiasi peilaten lisäisit listaan? (taulukkoa päivitetty 31.1. heijastamaan työversioon tehtyjä muutoksia) Passiivinen Aktiivinen Tapa olla tavoitettavissa ja läsnä Palautelomake/yhteystiedot verkkosivulla Organisaatiopainotteiden esiintyminen joukkoviestimissä Läsnäolo asiantuntijajulkisuudessa, kuten seminaarit, työryhmät ja komiteat Läsnäolo internetissä, ml. sosiaalinen media, sekä ‘kansalaistapahtumissa’ Ruohonjuuritason omaehtoisten aktiviteettien tukeminen (vrt. esm Mahdollista.fi) Jatkuva vuorovaikutus ei-formaalien verkostojen kanssa Valmistelu Keskeneräisistä asioista puhutaan vain jos joku kysyy ja kerrotaan vain mitä on lain mukaan pakko kertoa. Vain valmis asiakirja tai vastaava näytetään (pyydettäessä), ei luonnoksia. Asioista kerrotaan joka vaiheessa, heti kun valmisteluun on ryhdytty. Aloitteita valmisteltavista aiheista haetaan aktiivisesti sidosryhmiltä Tiedonvälitys Keskitetty viestintä ja vain pakolliset kuulutukset tai vastaavat Tiedotetaan välivaiheista, näytetään luonnoksia. Projektiblogi tai vastaava. Kaikkia rohkaistaan kertomaan työstään ja tekemisestään omin sanoin. Kuvataan prosessi etukäteen ja kerrotaan, milloin kysytään sidosryhmiltä. Raportit netissä, tiedotus raporttien ilmestymisestä uutiskirjeessä. Kuunnellaan yleisöä, vastataan kysymyksiin, tiedonvälitys vuorovaikutteista. Vaikuttaminen Oma-aloitteiset sidosryhmät kuullaan Asiakkaita ja muita sidosryhmiä lähestytään heille sopivin tavoin ja osallistetaan. Verkostojen luominen Tiedonkulku on pääosin organisaation/hankkeen ja sen sidosryhmien keskinäistä eikä helposti näy muille Organisaatio/hanke luo verkostoja, joissa eri intressiryhmät kohtaavat toisensa fyysisesti ja verkossa. Resursointi / miehitys Avoimuuteen ei panosteta voimavaroja. Aktiivinen avoimuus on tarkoituksenmukaisesti resursoitu. Mukana fasilitointitaitoisia henkilöitä, joiden päätehtävään kuuluu aktiivinen osallistaminen.
Dokumentti on lisensoitu CC-BY-lisenssillä. Sitä voi käyttää kaikkiin tarkoituksiin ja myös muokata, alkuperäisversion tekijän mainiten. Yhteiskehittelystä GoogleDocsissa kiitokset: Juho Lehtinen - @lehtumedia Tarja Ollas Juho Hartikainen - http://juhohartikainen.fi Pertti Sundqvist @ G+ Kari A Hintikka @nethunt

Kategoriat: DigimediaTags: Avoimuus

Avoimuutta on näin nettiaikana kahta lajia: vanhanaikaista, lain vaatimaa passiivista avoimuutta, jossa tietoa saa kun kysyy (jos saa - ks. Matti Wibergin juttu HS 19.12.2010 Salaajien valtakunta, PDF), ja uudenlaista, aktiivista avoimuutta, jossa tietoa tarjotaan oma-aloitteisesti jopa keskeneräisiin asioihin mielipiteitä kysellen.

Pyysin nettituttuja tänään Twitterin, Google+:n ja Facebookin kautta auttamaan sen pohtimisessa, missä kaikissa näkökohdissa aktiivinen avoimuus erottuu vanhanaikaisesta avoimuudesta, jota nykyään täytyy kutsua passiiviseksi. Tässä päivän työn tulos. Dokumentti on CC-BY-lisensoitu, joten ota kopio ja tee oma versiosi, tai tule muokkaamaan tästä parempi.

Kategoriat: DigimediaTags: tekijänoikeus

Olen viime viikkoina kirjannut muistiin muutamia internetin sääntelyyn liittyviä laki- ja sopimusasioita niin, että erästä blogin lukijaa alkoi askarruttaa, onko minulla jotakin hampaankolossa tekijänoikeuksia vastaan. Ei toki. Amerikkalaisen sisältöteollisuuden piratisminvastainen taistelu on pystyttävä tasapainottamaan digitaalisen ja verkottuneen viestintäympäristön mahdollisuuksien hyödyttämisen ja uusien palvelujen kehittämisen kanssa.

Toisille tiedon vapaa levittäminen on uskonto. Omakin näkökulmani tekijänoikeuskysymyksiin on arvopohjainen: uskon avoimuuden ja jakamisen rikastavan digitaalista kulttuuriamme ja haluan levittää tietoa tekijänoikeuksien luovutuslisensoinnin mahdollisuuksista. Esimerkiksi Creative Commons -lisenssin käyttäminen itse tuottamiensa mediasisältöjen kuten valokuvien tai tekstien julkaisemisessa mahdollistaa niiden joustavan uudelleenkäytön. Avoimien lisenssien käyttöön kannattaa perehtyä (vaikkapa Tarmo Toikkasen avulla).

Käytännössä sisällön tuottajana suhtaudun tekijänoikeuksiin pragmaattisesti: ne ovat osa sitä sopimusjärjestelmää jonka varassa asiat toimivat; omalta kohdalta esimerkiksi haluan kirjoittamieni kirjojen löytyvän suomalaisista kirjakaupoista joten kustantaja kustantaa kirjani ja saa sen kirjakauppojen kautta kaupaksi ja niin edelleen. (Nyttemmin kirjat saa myös ladata netistä ilmaiseksi yksityiseen käyttöön.)

Millaisia tulokulmia tekijänoikeuksiin teillä, tämän blogin lukijoilla, on? Joukossa taitaa olla koko skaala piraateista mediamoguleihin? Se olisi ainakin hedelmällistä keskustelun kannalta!