Suomen ensimmäinen Python-ohjelmointikielen kehittäjäyhteisön kansainvälinen konferenssi, PyCon Finland, järjestetään torstaina 21. lokakuuta Turussa.

- Pythonia käytetään Suomessakin paljon ja suomalaiset osallistuvat innokkaasti kehittäjäyhteisön tapaamisiin ulkomailla, mutta suomalaisia konferensseja ei ole vielä järjestetty. Tavoite on tuoda eloa suomalaiseen Python-yhteisöön, kertoo konferenssin järjestävän Syneus Oy:n toimitusjohtaja Ville Säävuori.

Konferenssissa puhuu muun muassa suomalaisen startup-yritys Thinglinkin tekninen johtaja ja Apache Software Foundationin jäsen Janne Jalkanen. Jalkanen työskenteli aiemmin Nokialla useassa tehtävässä, viimeisimpänä johtajana uusia teknologioita tutkineessa yksikössä. Jalkanen on fyysikko ja tekniikan lisensiaatti, joka on tehnyt ohjelmia esimerkiksi vuonna 2002 avaruuteen laukaistuun Envisat-1-satelliittiin.

PyCon Finlandin järjestäjät odottavat tapahtumaan noin sataa suomalaista ja ulkomaista kävijää. Konferenssin yhteydessä on tarkoitus myös perustaa Suomen Python-kehittäjien yhdistys, joka ottaa huolehtiakseen muun muassa PyCon Finlandin järjestämisestä tulevina vuosina. Yksipäiväiseen konferenssiin liittyvät työpajat pidetään konferenssin jälkeisenä päivänä, perjantaina 22. lokakuuta. Konferenssin liput maksavat yritysosallistujille 80 euroa, yksityishenkilöille 40 euroa ja opiskelijoille 5 euroa.

Disclaimer: Syneus Oy:n toimitusjohtaja Ville Säävuori kuuluu myös Vierityspalkin toimituskuntaan.

Vierityspalkin Raportit ja lähteet –sivu listaa raportteja, kirjoja, graduja digitaalisen median aihepiiristä. Listalle otetaan suomeksi kirjoitettuja julkaisuja. Englanninkielisiä julkaisuja on kelpuutettu listalle muutamia tilanteissa joissa tutkimuksen kohde tai tarkastelukulma on ollut kotimainen.

Lisäksi julkaisun tulisi olla saatavilla ilmaiseksi verkosta tai julkaisu tulisi olla helposti ostettavissa esimerkiksi verkkokaupasta.

Vuoden 2010 lista on toistaiseksi vielä kovin lyhyt. Täydennyksiä kaivattaisiin kovasti. Etenkin raportteja ja opinnäytetöitä lienee julkaistu runsaasti, mutta nämä eivät ole vain vielä löytäneet tietänsä listalle. Esimerkiksi vuodelta 2009 on listalla pitkälti yli 50 julkaisua.

Tällä hetkellä (9.9.2010) listalla on seuraavat julkaisut vuodelta 2010:

2010 julkaistut kirjat ja raportit

• Kirja: Digitaalinen jalanjälki (Riku Vassinen, Antti Isokangas 2010)
• Kirja: Verkkopalvelun ostajan opas (Jääskeläinen Janne 2010)
• Raportti: Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen (Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka 2010)
• Pro gradu: Word-Of-Mouth-viestintä sosiaalisessa mediassa (Jerry Lindholm 2010)
• Opinnäyte: Nuoret ja internet-mainonta : case: Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden laitos (Marko Hiltunen 2010)

• Opinnäyte: Sosiaalisen median strategia : tapaus Nitro (Varjoranta Sara 2010)

• Kandidaatintutkielma: Verkkokaupan internet-markkinoinnin toimenpiteiden kustannustehokas allokointi kävijäseurannan tuottamia tietoja hyödyntäen (Olli Kopakkala 2010)

Jos tiedät raportin, kirjan tai opinnäytetyön joka kuuluisi tälle listalle, niin kerro se kommenteissa tai palautelomakkeen avulla.

Vierityspalkissa julkaisisimme mielellämme projektitarinoita erilaisista web-alan projekteista. Jos olet juuri saanut päätökseen projektin tai loppu on lähestymässä, niin mielellämme julkaisisimme projektitarinasi vieraskynä-kirjoituksena!

Projektitarinalta toivoisimme erityisesti seuraavia asioita:

1. Projektin tavoitteet hyvin avattuna – mitä tavoiteltiin ja miksi projektiin lähdettiin?
2. Miten projektia valmisteltiin? Kilpailutettiinko toimittajia, varattiinko sisäisesti riittäviä resursseja, kartoitettiinko markkinoita? Ylipäätään miten projektin ensimmäiset, ratkaisevat askeleet sujuivat.
3. Kumppanivalinnat kiinnostavat alalla työskenteleviä henkilöitä erityisesti ja näistä kuulisimme ehdottomasti puhuttavan nimien kanssa. Ketkä valittiin? Miksi? Mitä mikäkin toimisto teki? Menikö työnjako lopulta kuten oli ennakkoon suunniteltu? Tarvittiinko matkan varrella vielä lisää yhteistyökumppaneita?
4. Projektissa kohdattujen haasteiden avoin käsittely – ilman syyttelyä luonnollisesti, ja ehkä jopa rohkeasti oman roolinkin puutteita tarkastellen.
5. Verkkopalvelun keskeiset uudet ominaisuudet kiinnostavat aina. Ulkopuoliselle kun ei aina ole selvää, että mikä on muuttunut kauniin pinnan alla. On myös mukava kuulla suoraan projektin tehneiltä henkilöiltä mitkä ovat omat suosikkiominaisuudet ja miksi.
6. Kokonaiskustannukset, hankkeen pituus, tekniset haasteet ovat aina hyvän projektitarinan kulmakiviä. Toteutuneiden lukujen avaaminen auttaa koko alaa oppimaan, ja suunnittelemaan hankkeita jatkossa entistäkin realistisemmin.

Yksi esimerkki projektitarinasta on Vierityspalkki.fi-blogin uudistuksen projektitarina viime vuodelta.

Halutessasi voit kirjoittaa projektitarinan myös jostain tietystä näkökulmasta käsin. Esimerkiksi teknisestä näkökulmasta katsoen, tai vaikkapa asiakkaan viestintäyksikön näkökulmasta.

Jos olet kiinnostunut vieraskynäilemään Vierityspalkissa, niin ota yhteyttä toimitukseen palautelomakkeen avulla ja kerro aiheestasi meille.