Tietotyöläisen työn lopputulos on suunnitelma tai selvitys, tai jokin kymmenistä muista erilaisista määrämuotoisista dokumenteista ja prosesseista, joita tiedon tallentamiseksi ja jakamiseksi on totuttu tuottamaan. Pyysin Qaikussa apuja tietotyön tuotosten esimerkeiksi ja saimme illan aikana yhdessä kokoon tällaisen listan. Löydätkö listalta omat tuotoksesi, vai syntyykö käsistäsi vielä jotakin muuta? Kerro!

Sanalista: tietotyöläisen tuotoksia

• MERKITYS JA MUOTO: Ad hoc advice, analyysi, artikkeli, asiantuntijakanta kokouksessa esitettynä, avaimet-käteen (esm saitin suunnittelu), backlog, bullet pointit, dialogi, ehdotelma, e-learning -aineisto, esitelmä, esitys, graafi, hankintailmoitus, interaktiokaavio, juttu, kaavio, kirjanpitodokumentti, koe, kolumni, konsepti, kooste, konferenssipaperi, koulutusmateriaali, käsikirjoitus, käyttötapaus, layout-kuva, lehtiartikkeli, mindmap, määrittely, neuvo, opas, opetusmoniste, palaverikutsu, palaverimuistiinpano, podcast-sarja, pikaoppas, poc (proof oc concept), projektisuunnitelma, radio-ohjelma, rahoitushakemus, raportti, rakennekaavio, rautalankapiirros, selvitys, suunnitelma, strategia, suositukset, synopsis, teesi, testaussuunnitelma, testitapaus, tiedote, tietokirja, tieteellinen artikkeli, tiivistelmä, toimenpide-ehdotukset, toiminnallinen määrittely, toimintakatsaus, työpaikkahakemus, vaatimusluettelo ja -analyysi, video, weblomake ja julkaistut tulokset (piirakat ja pylväät)
• Tilanteet, joissa teko on tuotos: dialogi, keskustelu, palaveri, sparraus, puheenvuoro, osallistuminen tilaisuuteen, tapahtuma, webinaari
• MEDIA (merkitys ja muoto tallennettuna biteiksi): audioblogi, bat, blogi, cmd, dataformaattimuunnoksen määrämuotoinen lausekielinen merkintä, doc, exe, FB-sivu/ryhmä, flash-video, jar, jpg, js, mp3, mp4, pdf, png, ppt, py, sähköpostiviesti, tietokannan kyselylauseke, tweettejä hashtageineen, verkkokeskustelu, vsd, war, wiki

Listan sisällöt eivät ole ihan yhteismitallisia, mutta halusin jakaa blogin lukijoiden kanssa tämän keskeneräisen ajatteluprosessin saadakseni lisää ideoita. Tämän ajattelun lopputuloksena haluaisin piirtää Vennin kaavion, jossa työn tuotokset ovat merkityksen ja muodon mukaisesti omissa pallukoissaan ja keskelle leikkauskohtaan ytimisöityisi avoimesti verkostoissa toimivan uuden tietotyöläisen tomintakenttä. Perästä kuuluu.

Scott Gould bloggasi tänään olevansa huolissaan siitä, että kaikesta sosiaalisesta huolimatta ihmiset eivät silti tee asioita oikeasti yhdessä. Me puhumme sosiaalisesta mediasta muttemme silti ole sosiaalisia. Jos pyydät kommenttia tai kysyt jotain - sinulle vastaa hiljaisuus. Scott sanoo, että tosiasissa yhdessä työskentely on vaikeaa. Tässä ajassa kaikki on minä-minä-minä. Yhteistyössä pitää Johanna Kotipelto, Verohttp://www.blogger.com/profile/13145332395521304471noreply@blogger.com0

Kimmo Auvisen lupaus kerätä niin paljon rahaa lasten syöpätutkimukseen kuin Facebook-ryhmään liittyy vuoden loppuun mennessä jäseniä on puhutellut jo reilua 223 000 suomalaista.

Auvinen kertoi Hesarissa kopioineensa toimintamallin minikaivurimieheltä, joka lupasi ajaa Hangosta Kuusamoon. Minikaivurimiehen tempauksesta kiinnostui Ylen A-studion toimittaja Tuomas Hyytinenkin, joka puolestaan sai omalla lupauksellaan kasaan riittävästi yllyttäjiä ja käveli päivän minikaivurin perässä. Auvisen ideoiman keräyksen keräystilin hallinnoijaksi löytyi muutamassa päivässä Hyksin lapsisyöpäpotilaiden vanhempien yhdistys Kympin lapset.

Sosiaalinen media on merkittävä väline järjestöjen näkyvyyden lisäämisessä, kampanjoimisessa ja ilmeisesti yhä enemmän myös varainkeruussa. Siihen on olemassa varta vasten kehitettyjä työkaluja ja ohjeistuksia riittämiin (ks.10 kalvosettiä ohjeita voittoa tavoittelemattomien toimijoiden sosiaalisen median varainkeruuseen).

Vaikuttaisi siltä, että suomalainen Facebookin käyttäjä innostuu mukaan, jos hanke on tarpeeksi täsmällinen ja tarina on puhutteleva. Idean esittäjän ei ilmeisesti tarvitse olla erityisen nimekäs - hyvä tarkoitus voi riittää.

Olennaisia onnistumisen elementtejä näyttäisivät olevan oman korren kantamisen helppous (liity, kutsu kaverit), jalo tavoite ja osallistumisen validoituminen sillä, että muutkin osallistuvat (jäsenmäärä kasvaa) ja valtamediajulkisuuttakin saadaan.

Näin ryhmän jäsenet tsemppaavat rahankeräystä Facebookissa

• "Ilmoittautuminen": "mukana", tai ilmoittaa oman "numeronsa"
• Levitys: kerrotaan, kuinka monta kutsua on itse laitettu "Laittelin päälle 70 kutsua….", " 122 kutsua meni just", "400 kutsua lähti liikkeelle!"
• Kasvuvauhdin tarkkailu: "Tänne liittyy ihan hirveesti ihmisiii !!! Itse liityin pari päivää sitten ja jäseniä oli silloin noin 20 000", "joka toinen sekunti tulee noin 10-40 ihmistä", "16 minuutissa tullu liki 1000 jäsentä" " minuutissa 69 uutta jäsentä", "Ei ollu pitkä aika sitten, kun tässä oli 48000 jäsentä, nyt on jo tullut 100 000 lisää!"
• Kriittinen tsemppaus, muistuttaminen huijareista: "loistavaa.toivottavasti parempi kuin se urbaanilegenda, jossa tölkin niksuilla kerättiin pyörätuoleja", "vähän vaan pelkään että tääkin on vaan paljon puhetta ja tyhjiä lupauksia :<"
• Lisäideat varainhankintaan: "Täst keräyksestähän vois tehdä ihan vaikka T-paidan esim. KIMMO AUVINEN, LASTEN SANKARI , Vois sit myydä meille kaikille ja voitot lasten syöpätutkimuksee", "olisi todella hienoa jos tähän tempaukseen saataisiin haastettua maamme isokenkäiset mukaan lahjoittamalla saman summan, kuin normi kaduntallaajat saavat kasaan!", "Ja mitäs jos vaikka sitten myös haastais jokaisen liittyneen maksamaan tuolle tilille edes yhden euron. Luultavasti enemmistö olis valmis antamaan parit eurot enemmänkin joten summa vois olla jopa ihan muikea sitten lopulta"
• Keräysmetakeskustelu: "Jos tässä jää mainostoimistojen ja muu ylimääräinen laskutus välistä pois niin hyvä homma. Monestihan keräyksissä saattaa merkittävä osa lahjoituksista mennä kuluihin", " toivottavasti jokainen euro menee perille lyhntämätönä, kumminkin jokin vetää välistä"
• Siivellämainostaminen, käytetään hyväksi ryhmän kykyä kerätä huomiota ja tuodaan esiin muita hankkeita: "Lapsisyöpäpotilaiden tukemisesta kiinnostuneet: hyväntekeväisyyspesäpallo-ottelu 22.7. klo 18 Turun Kupittaan Pesäpallostadionilla, "http://www.cancer.fi/lahjoita/, siellä voi jokainen käydä lahjoittamassa, minimi 2 euroa.", "Noniin kaikki jotka haluaa olla mukana hyvän asian puolesta niin liittykää ihmeessä Lapsellista RY:n, eli Suomalaisille lapsisyöpä potilaille perustettu yhdistys. Olemme jo toiminnassa ja keräämme varoja jo tälläkin hetkellä --> http://www.lapsellista.fi/", "tässä linkissä tietoa, minne rahat voisi lahjoittaa ja miten se tapahtuu!!!! http://www.osasto10tuki.fi/yrityksill...
• Valtamediajulkisuusseuranta: "Nyt tarvittais julkisuutta tälle ryhmälle, esim "kaivuri ajelun" kaltaista kympinuutisten reagointia...vai mitä?? -- On tästä ainakin iltasanomissa ollut jo -- Oli myös radiossa tänään"

Mitä Unicef, Punainen Risti ja muut vakiintuneet toimijat voivat oppia tästä julkisuustempauksesta vai voivatko mitään?

Onko Auvisen aloitteen tähänastinen menestys vain osoitus verkon julkisuuspiiskan sivalluksesta? Juttu leviää, koska se on epätavallista ja yllätyksellistä, ja julkisuus ruokkii lisää julkisuutta.

Auvista halutaan kannustaa ja auttaa, koska tavallisen ensihoitajan urhea toiminta tarjoaa samastumisen mahdollisuuden, saa aikaan "minäkin voin auttaa ja tällä on merkitystä" -tunteen, toisin kuin vakiintuneiden organisaatioiden hieman tylsä toiminta "viran puolesta"?

Tavallisen kansalaisen "törkeä lupaus" herättää sisäisen yllyttäjämme, haluamme nähdä, miten äijän käy.

Facebookissa ovat myös

• Suomen Punainen Risti
• Suomen Unicef

Suvi Linden kirjoitti Arjen tietoyhteiskunta -blogissaan tietoyhteiskunnan rakentamisesta, ministeriönsä vastuista ja tuloksellisuuden tarkastamisesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on toistuvasti sekä jälkiseurantaraportissaan 9.6.2010 kiinnittänyt rakentamisessamme huomiota lopputuloksiin, kuten pitääkin. Jostain syystä tulokset vain ovat kaikesta pykäämisestä huolimatta kumman laihojaJohanna Kotipelto, Verohttp://www.blogger.com/profile/13145332395521304471noreply@blogger.com3

Pohjoismaiden suurin täyden palvelun digitoimisto Creuna on rantautumassa Suomen markkinoille.

Heidän asiakkaitaan ovat ovat mm. ASSA ABLOY, Nordea, Kone ja AstraZenaca. Creuna:lla on noin 300 työntekijää ja sillä oli noin 40 mEUR:n liikevaihto vuonna 2008.

Toimitusjohtaja Arna Hjeltnes:in mukaan Creunan asiakkuudet ja projektikanta on nyt Suomessa sellaisella mallillaan, että on aika toteuttaa strateginen toimenpide ja avata oma toimisto myös Suomeen. Pohjoismainen palveluverkosto vahvistuu hänen mukaansa näin erinomaisesti.

Vierityspalkin saamien tietojen mukaan Creuna hakeekin nyt kuumeisesti sekä toimitusjohtajaa että avaintekijöitä toiminnalleen Suomessa.

Seuraamme erittäin mielenkiinnolla, että miten maamme pelikenttää muuttuu tämän kiinnostavan avauksen myötä.

Tampereen yliopisto on järjestellyt ahkerasti digimedian koulutusta ja tutkimusta viime aikoina. Tuorein liike on Hypermedialaboratorion nimen muuttaminen informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaineeksi.

Nimenmuutosta perustellaan mm. hypermedia-termin liialla teknologiapainotteisuudella. Termihän on syntynyt aikanaan 80-luvulla ja sittemmin jäänyt lähinnä tutkijoiden käyttöön.

Asiaan lienee tosin vaikuttanut myös, että Tampereella on toinenkin hypermedialaboratorio, ja tämä on varmasti aiheuttanut sekaannusta. Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorio on nimittäin hyvin samantyyppisiä asioita tutkiva yksikkö.

Jarmo Viteli perustelee tiedotteessa uuden termin valintaa:

“– Interaktiivinen media taas kuvastaa paremmin sitä, mitä meillä opetetaan ja tutkitaan: ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kokemuksia mediaympäristössä.”

Nyt Tampereella alkaa yliopiston puolella ollakin varsin vakuuttava, yhtenäinen kokonaisuus digitaalisen median ja tiedonhaun tutkimusta ja koulutusta. Viteli kommentoi syntyvää uutta laitoskokonaisuutta:

“– Informaatiotutkimuksen kanssa totesimme, että meillä on vahva yhteinen nimittäjä: internet ja digitaalinen media. Informaatiotutkimus tarkastelee niitä tiedonhaun ja tiedonhankinnan näkökulmasta ja interaktiivinen media taas esimerkiksi digitaalisen pelaamisen, käyttäjäkokemusten, sosiaalisen median ja e-osaamisen vinkkeleistä. Tämä
on mielenkiintoinen kombinaatio, josta on hyvä katsoa tulevaisuuteen.”

Lisätietoa:

• Tampereen yliopiston tiedote: Hypermedia muuttui interaktiiviseksi mediaksi (23.7.2010)
• Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos

Hahmottelin tässä taannoin tietoyhteiskuntaa kameran, kännykän ja julkaisemisen polulla. Uudet työkalut mahdollistavat huikeita juttuja sille, joka etsii. Asiat ovat löydettävissä, verkostojen ovet aukaistavissa. Ihanaa!Torstai-iltana osallistuin HBRchatiin, jonka otsikko oli From Corporate Ladder to Lattice. Muutoksessa ei ole vain nettielämämme, samassa muutoksessa ovat myös työn tekemisen Johanna Kotipelto, Verohttp://www.blogger.com/profile/13145332395521304471noreply@blogger.com0

• Kertovatko ihmiset sinulle mielellään, miten ovat ratkaiseet jonkin ongelman?
• Ymmärrätkö, miksi jotkut ihmiset jättävät jakamatta kollegoilleen tietoa turvatakseen oman asemansa?
• Pelkäätkö, että jos kerrot jonkun ideasi julkisesti, joku muu toteuttaa sen ja vie kaiken hyödyn?
• Onko sinulla säännöllisesti tilaisuuksia keskustella omasta työstäsi samalla alalla mutta eri työpaikoissa olevien kollegoiden kanssa
• Tuleeko sinulle usein lehtijuttua lukiessasi mieleen, että asia oli epäselvästi ilmaistu ja että osaisit selittää asian paremmin?
• Pyydetäänkö sinua usein selittämään jokin asia tai opettamaan ja näyttämään, miten jotain tehdään?
• Pystytkö päättämään omasta ajankäytöstäsi työviikkosi aikana?
• Pitävätkö muut sinua asiantuntijana omalla alallasi?
• Jos teette ryhmätöitä etänä sähköisiä työvälineitä käyttäen, osaatko tuoda oman panoksesi rakentavalla tavalla mukaan?
• Tunnistatko urbaanin legendan, jos törmäät sellaiseen tositarinana blogissa tai lehdessä?

Mm. näitä kysymyksiä kannattaa pohtia, kun harkitsee ammatillisen verkkoidentiteetin perustamista. Onko sinulla asennetta, osaamista ja tilaisuuksia perustaa ammatillinen verkkopersoona? Tee Löydy-kirjan nettitesti!

Testiä on kehitelty Typewith.me-dokumentissa. Testin kysymykset on jaoteltu kolmeen luokkaan. B-kysymyksistä puuttuu vielä muutama.

• A: ASENNE: Maksimi = 39 pistettä = 100% tarkoittaa, että sinulla on sisäsyntyinen palo yhdessä oppimiseen ja jakamiseen. Jos lukemasi jäi alle 60%, on mahdollista, että motivaatiosi ei riitä ammatillisen verkkoidentiteetin perustamiseen.
• B: TILAISUUKSIIN TARTTUMINEN: Maksimi 18 pistettä = 100% tarkoittaa, että sinulla on kykyä tarttua tilaisuuksiin - toisaalta aikaa ja toisaalta kyky hoksata mistä voi esimerkiksi blogata. Jos lukemasi jäi alle 60%, on mahdollista että hyvistä aikomuksista huolimatta verkkoidentiteetin toiminta jää ohueksi.
• C: OSAAMINEN: Maksimi 39 pistettä = 100% tarkoittaa, että sinulla on sekä välineet että verkkoviestintätaidot että sisällöllistä substanssia. Jos tuloksesi jäi alle 60%, on syytä panostaa verkkoviestintätaitojen kehittämiseen.

Yoe Uusisaaren kanssa työn alla oleva kirja Löydy - Brändää itsesi verkossa - ilmestyy syksyllä 2010. Seuraa kirjaa Twitterissä: @Loydykirja tai tykkää Facebookissa, niin saat tiedon kirjan saatavuudesta. Viime vuonna kirjoittamamme opas Nettielämää - sosiaalisen median maailmat -kirja on ladattavissa ilmaiseksi: pdf-tiedosto 22,7MB. Kirjaa saa myös ostaa painettuna.

Valtion tarjouspyyntöjä julkaisevassa HILMAssa on säännöllisesti mielenkiintoisia web-alaan liittyviä tarjouspyyntöjä. Tarjouspyyntöjen taso vaihtelee laidasta laitaan ja ehkä siksi niiden tarkkailu on parhaimmillaan hyvin opettavaista. Tässä muutamia poimintoja kesähelteillä avoinna olevista tarjouspyynnöistä:

• Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä hakee julkaisujärjestelmää useiden eri verkkopalveluiden hallintaan. Tarjoukset tulee jättää viimeistään 6.8.2010.
• Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus hakee julkaisujärjestelmää internet-sivustojen ja intranet-sivustojen julkaisemiseen. Kilpailutus tullaan toteuttamaan neuvottelumenettelyllä. Kyse ei ole aivan pienestä projektista, koska nykyisin Oikeushallinnolla on julkaisujärjestelmillä hallittavia internet-sivustoja 24 kappaletta ja intranet-sivustojakin 7 kappaletta. Määräaika osallistumishakemuksille on 23.7.2010.
• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä hakee alustaa internet-, intranet- ja extranet-palveluille. Tarjoukset tulee jättää viimeistään 27.8.2010.
• Helsingin kaupunki hakee hallintajärjestelmän toteutusta uudelle Helsinkiturva.fi-verkkosivustolle. Helsinkiturva.fi on tarjouspyynnön mukaan uudenlainen palvelu, joka tulee välittämään turvallisuuteen liittyvää tietoa normaaliaikana ja joka toimii kaupungin kriisitiedotuskanavana poikkeustilanteissa. Hankinta kohdistuu vain palvelun toteutukseen, ja esimerkiksi visuaalinen suunnittelu tehdään toisen kumppanin kanssa. Tarjoukset tulee jättää viimeistään 4.8.2010.

Vaikka tarjouskilpailuihin ei aikoisi osallistua, niin tarjouspyynnöistä selviää varsin usein millaisilla järjestelmillä eri asiakkaat verkkopalveluitaan pyörittävät ja millaisia haasteita heillä on palveluidensa kehityksen kanssa ollut. Tämä voi olla parhaimmillaan hyvin opettavaista jos haluaa tutustua eri toimialojen verkkokehityksen haasteisiin.

Usein on myös mielenkiintoista tarkkailla sitä kuinka yhteen tarjouspyyntöön on tungettu hyvin monenlaisia tarpeita. Esimerkiksi julkaisujärjestelmän hakeminen samalla kertaa internet-sivustoille ja intranet-sivustoille johtaa helposti hyvin erikoisiin vaatimuslistoihin. Tarjouspyyntö saattaa esimerkiksi vaatia, että saman järjestelmän tulisi pystyä julkaisemaan näyttäviä web-sivustoja ja integroitumaan osaksi harvinaista logistiikkajärjestelmää.

Tarjouspyyntöjen välillä onkin huomattavia laatueroja kun isot hankintaorganisaatiot saattavat tuntea ostokohteen paremmin kuin toimittajat, ja vastavuoroisesti esimerkiksi pienet kunnat saattavat pyytää tarjouksia kokonaisuuksista joillaisia ei pysty mikään markkinoilla toimiva yritys edes toimittamaan.

Tarjouspyyntöjä kannattaakin usein lukea tietoisen kriittisellä asenteella.

Myös jälki-ilmoitukset ovat usein mielenkiintoisia paikkoja tarkkailla sitä kuinka isoissa kilpailutuksissa loppumetrit menivätkään. Esimerkiksi YLE ilmoittaa jälki-ilmoituksella, että web-streamaus-palveluiden toteutuksen voitti TeliaSonera ja sopimuksen lopullinen arvo on 600 000 ja 1 000 000 euron välillä.