Exovella on rekry päällä taas vaihteeksi. Nyt haetaan mm. Drupal-kehittäjää toteuttamaan verkkopalveluita.

Drupal-kehittäjät tuntuvat olevan kiven alla, koska rekryilmoituksia riittää tähän php-pohjaiseen web-julkaisujärjestelmään. Tässä katsaus siihen mitä Drupal-kehittäjältä vaaditaan tällä hetkellä:

“Vastuullasi on asiakkaamme Drupal-pohjaisten web-palveluiden toiminnallisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä konseptisuunnittelijoiden, graafikoiden ja muiden ohjelmistokehittäjien kanssa. Päivittäisessä työssäsi käytät avoimen lähdekoodin järjestelmiä ja kirjastoja, jotka integroit osaksi tuottamaasi ratkaisua.

Lisäksi osallistut järjestelmien määrittelyyn ja suunnitteluun yhteistyössä arkkitehtien ja asiakkaidemme kanssa. Työskentelet myös testaajien kanssa varmistaen palveluidemme laatua.

Tehtävä edellyttää vankkaa Drupalin, PHP:n ja MySQL:n tuntemusta ja kykyä rakentaa palveluja sekä teknisen että visuaalisen kuvauksen perusteella. Käytät sujuvasti työssäsi myös XHTML:ää ja JavaScriptiä.”

Exoven kohdalla kandidaatin eduksi katsotaan myös tuntemus mm. eZ Publish, Joomla ja WordPress -julkaisujärjestelmistä. Mainittuihin järjestelmiin verrattuna trendikkäin Suomessa on kuitenkin ehdottomasti Drupal.

Aiemmin SharePointtiin kohdistunut “ratkaisu kaikkiin ongelmiin” -haaveilu on ehkä jossain määrin siirtynyt Drupalin suuntaan.

“Alustamaista” joustavuutta ja moduuliajattelua tarjoava työkalulaatikko on kasvattanut kysyntää tasaisesti Suomessa. Vastaavaa trendiä Drupalin osalta ei ole havaittavissa kaikkialla Euroopassa, mutta epäilemättä avoimen koodin saralla Drupal on tällä hetkellä kuningas johon muut vertaavat omaa tarjontaansa.

Miten pitkään tämä trendi mahtaa jatkua? Edellisen hypekuningattaren, Joomlan, suosio kesti muutaman vuoden. Onko Drupalilla aineksia pidempään voittokulkuun Suomessa?

PS. Kaipaatko rekryilmoitteluusi lisänäkyvyyttä? Harkitse Haku päällä -jutun ostamista 300 euron (+alv.) kappalehintaan.

Pakastin, 5 v, kompressori rikki. Printteri, partakone tai kahvinkeitin - ei kannata korjata. Polkupyörän kappa kestävämmäksi - kyllä, jos maksat lähes uuden pyörän hinnan. Auto, ajettu 70 000 km, männät vaihdettava?! Mihin on kadonnut korjaajien ammattikunta? Mahtaako kukaan enää parsia sukkia tai ommella ratkennutta saumaa, vai meneekö pettänyt vaatekappale kaaressa roskiin?Muutama vuosi sittenJohanna Kotipelto, Verohttp://www.blogger.com/profile/13145332395521304471noreply@blogger.com0

Internetin käyttäjiä on Tilastokeskuksen mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista. Näistä netin käyttäjistä yli 60 prosenttia vierailee myös sosiaalisissa medioissa. Mutta uutinen on se, että vain 27 prosenttia suomalaisista eli karkeasti katsottuna noin puolet sosiaalisen median käyttäjistä myös…

En mitenkään häpeile sitä, että pidän sähköpostia siihen kuuluvine kalenteri- ja tehtävälistatoimintoineen hyvänä työvälineenä. Käyttäjien toimintatavat sen sijaan kaipaavat paljon siistimistä. Valistuksen aikakautta odoteltaessa voit vaikuttaa ainakin omiin työtapoihisi ja tämän tueksi sekä valistuksen aikakauden koittamisen jouduttamiseksi aloitan nyt muutaman postauksen mittaisen sarjan. Kirjoitan ensisijaisesti Outlook 2010 -sähköpostiohjelmaa ajatellen, mutta vastaava on mahdollista toteuttaa pienin poikkeuksin vanhemmilla Outlook-versioilla ja oikeastaan millä tahansa sähköposti-kalenteri-tehtävälista -yhdistelmällä. Ajanhallintaoppaissa ja blogikirjoituksissa on esitelty lukemattomia erilaisia tapoja käsitellä saapunutta sähköpostia. Ehkä käytät näistä jo jotakin, mutta koska tämä on tärkeä asia, kerrataan hieman: On olemassa menetelmiä, jotka perustuvat 3–5 kansion systemaattiseen käyttöön. Jotkut neuvovat käyttämään kansioiden sijaan viestien luokittelumerkintöjä, jollaiset on Outlookin ohella mm. Gmailissa. Ei silti ole suurtakaan väliä mitä tapaa käytää, kunhan sen kokee toimivan omassa käytössään. Itse neuvon koulutuksissani arkistokansioiden ja luokkamerkintöjen yhdistelmään perustuvan menetelmän silloin kun aivan alkutekijöistä lähdetään, ja tietysti huomioin asiakkaan omat viestien arkistointia ja poistamista koskevat ohjeistukset.

Useimmat tietämäni sähköpostinkäsittelyneuvot perustuvat kuitenkin ajatukseen, että sähköpostiohjelmaa ei pidetä päällä kaiken aikaa tai ainakin noudatetaan viestejä kurkittaessa itsekuria. Pääsääntöisesti saapuneet postit luetaan ja käsitellään pari kertaa päivässä. Siinä vaiheessa kun sähköpostit otetaan käsittelyyn, edetään 3 työvaiheen kautta: 

• Poista heti
• Toimi heti
• Arkistoi

Poista niin paljon kuin suinkin voit. Tee tämä välittömästi. Yleensä viestin tarpeellisuuden voi päätellä jo lähettäjän nimestä ja aihekentästä. Tämä myös kertoo jotakin siitä, miten tärkeää viestin lähettäjän on osata kirjoittaa aihekentän sisältö!

Jos viestin käsittelyyn menee alle 2–3 minuuttia, hoida asia heti. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi lisätietolinkin tai liitetiedoston lähettäminen (jos liitetiedostojen korvaamiseen ei ole parempaa keinoa), sopivan tapaamisajankohdan kuittaaminen joko sopivaksi tai uuden ajan ehdottaminen tai asian delegoiminen jollekin toiselle. Osa nopeasti käsiteltävistä viesteistä eivät välttämättä vaadi edes vastaamista vaan voit merkitä ne suoraan tehtäviksi tai tapaamisiksi.
Pieniä asioita ei kannata jättää roikkumaan, koska monesta pienestä kertyy iso kasa, joka on hoidettava joka tapauksessa. Säännöstä on tietysti poikkeuksia: Toisinaan tulee viestejä, joihin on reagoitava heti riippumatta siitä viekö asian hoitaminen aikaa 2 minuuttia vaiko 2 tuntia, mutta näille ei voi mitään. Tärkeintä on, että osaat erottaa nämä sellaisista tehtävistä, jotka voivat odottaa ja joiden toisinaan on hyväkin odottaa.

Arkistoi viesti. Viesti arkistoidaan kahdesta syystä: Kun viestin käsittely vaatii lisätyötä, joka veisi muutamaa minuuttia kauemmin eikä asia kuulu edellisen kohdan lopussa mainittuihin kiireellisiin tehtäviin, viesti arkistoidaan käsiteltäväksi myöhemmin. Viesti arkistoidaan myös silloin, kun se sisältää ohjeen tms. johon tiedät tai arvelet joutuvasi palaamaan myöhemmin. Tämän arkistoinnin tarvetta voitaisiin vähentää, jos käytössä olisi esimerkiksi Sharepoint-sivusto, wiki tai vastaava, mutta kuten alussa totesin: Valistuksen aikakauden toteutumista odotellessa.
Olipa viestin arkistoinnin syy mikä hyvänsä, arkistointitavan pitää kuitenkin tukea kahta asiaa: Muistat hoitaa viestistä seuraavat tehtävät ja löydät viestin nopeasti sitä tarvitessasi. Seuraavissa postauksissa mennään tarkemmin toimintoihin, jotka auttavat löytämään asiat nopeasti sekä välttämään hoidettavien asioiden unohtamisia ja tästä seuraavia tulipalonsammutusprojekteja.

Saapuneen viestin muuttaminen kalenterimerkinnäksi ja tehtäväksi on neuvottu aikaisemmin tässä: Outlook ja työpöydän siivoamisen taito.

Kategoriat: Työn ilo

Kaveri kantelee. Näin päätyy suomalainen duunarin pomon puhutteluun ja pahimmassa tapauksessa kilometritehtaalle. Esimerkkejä alkaa jo olla: Riihimäellä vuorotteluvapaalla oleva virkamies avautui presidenttiehdokkaasta. Lopputulos on vielä avoin ja tapaus harkinnassa. Nainen avautui seinällään epäoikeudenmukaisuudesta työpaikalla. Työpaikka meni, kertoi Hesari.

Potkut! -linkkikokoelma tallentaa ajankuvaa. Mitä tapauksia suomalaisesta työelämän ja sosiaalisen median yhteensovittamisesta itsellesi onjäänyt mieleen? Vinkkaa, otan talteen.

Potkut! Kokoelma linkkejä työsuhteen vaarantaneista julkisuustilanteista mediassa ja somessa. delicious.com/stacks/view/FE… Mitä puuttuu?

— Tuija Aalto (@tuija) January 29, 2012

Linkki: Netissä työajalla - selviytymisopas työn ja netin yhteensovittamisesta

A-klinikkasäätiö hakee osaavaa web-suunnittelijaa parin vuoden mittaiseen työsuhteeseen. Työpaikkailmoitus on varsin hyvä kuvaus siitä millaista osaamista web-suunnittelija-titteliltä tänä päivänä halutaan.

Tosin ehkä tässäkin ilmoituksessa mennään hieman märkien unien puolelle. Drupal- ja SharePoint-kokemus tuskin konkretisoituu yhdessä miehessä tai naisessa juuri koskaan. Tuotteiden taustalla olevien eri ohjelmointikielien lisäksi kun kummankin tuotteen osaajista käydään vielä melkoista kilpaa jatkuvasti.

“Etsimme web-suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen A-klinikkasäätiön keskustoimistoon Helsingin Hakaniemeen. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan ja päättyy 31.12.2013.

Web-suunnittelija osaa palveluiden kehittämisen PHP/MySQL -ympäristössä ja hallitsee hyvin sekä HTML:n että CSS:n. JavaScript-, Drupal- ja Sharepoint-kokemus on eduksi. Teknisen puolen lisäksi tehtäviin kuuluu käyttöliittymäsuunnittelua ja osallistumista uusien verkkopalvelujen innovointiin. Hakemamme henkilö on aloitteellinen, yhteistyökykyinen ja työskentelee tarvittaessa myös itsenäisesti.

Web-suunnittelija työskentelee A-klinikkasäätiön sähköisten palvelujen kehitys- ja ylläpitotehtävissä, etenkin alkavassa Nuorten linkki -verkkopalveluhankkeessa. Tarjoamme työtä jolla on tarkoitus ja joustavan toimintaympäristön nuorekkaan tiimin jäsenenä. Hakemukset palkkatoiveineen sekä ansioluettelo lähetetään viestintäpäällikkö Aino Majavalle (aino.majava@a-klinikka.fi) 5.2.2012 mennessä.”

Lisää avoimia työpaikkoja avoimet työpaikat -palstalta.

Ruokakaupan hyllyllä silmään pisti nimiä kotiseudulta. Atrian pakkauksen alalaidassa kerrottiin, miltä tilalta tuote on kotoisin. Kokkaaja usutettiin nettiin lukemaan tilan tarina.Minä valitsin kauhavalaista kanaa ja säntäsin oitis lukemaan tilan tarinan. Kaikki alkoi Kortesjärven yläasteelta...Voip' olla, että olen myynnillisen laskelmoinnin altis kohde, mutta voi että mua kosketti! Tuotanto saiJohanna Kotipelto, Verohttp://www.blogger.com/profile/13145332395521304471noreply@blogger.com0

Tags: AvoimuusAktiivinen avoimuus vaatii uudenlaista osaamista ja resursseja. Missä suhteessa nettiajan avoimuus tuo uusia mahdollisuuksia, tässä joitakin ajattelun lähtökohtia. Millaisia näkökulmia omia kokemuksiasi peilaten lisäisit listaan? (taulukkoa päivitetty 31.1. heijastamaan työversioon tehtyjä muutoksia) Passiivinen Aktiivinen Tapa olla tavoitettavissa ja läsnä Palautelomake/yhteystiedot verkkosivulla Organisaatiopainotteiden esiintyminen joukkoviestimissä Läsnäolo asiantuntijajulkisuudessa, kuten seminaarit, työryhmät ja komiteat Läsnäolo internetissä, ml. sosiaalinen media, sekä ‘kansalaistapahtumissa’ Ruohonjuuritason omaehtoisten aktiviteettien tukeminen (vrt. esm Mahdollista.fi) Jatkuva vuorovaikutus ei-formaalien verkostojen kanssa Valmistelu Keskeneräisistä asioista puhutaan vain jos joku kysyy ja kerrotaan vain mitä on lain mukaan pakko kertoa. Vain valmis asiakirja tai vastaava näytetään (pyydettäessä), ei luonnoksia. Asioista kerrotaan joka vaiheessa, heti kun valmisteluun on ryhdytty. Aloitteita valmisteltavista aiheista haetaan aktiivisesti sidosryhmiltä Tiedonvälitys Keskitetty viestintä ja vain pakolliset kuulutukset tai vastaavat Tiedotetaan välivaiheista, näytetään luonnoksia. Projektiblogi tai vastaava. Kaikkia rohkaistaan kertomaan työstään ja tekemisestään omin sanoin. Kuvataan prosessi etukäteen ja kerrotaan, milloin kysytään sidosryhmiltä. Raportit netissä, tiedotus raporttien ilmestymisestä uutiskirjeessä. Kuunnellaan yleisöä, vastataan kysymyksiin, tiedonvälitys vuorovaikutteista. Vaikuttaminen Oma-aloitteiset sidosryhmät kuullaan Asiakkaita ja muita sidosryhmiä lähestytään heille sopivin tavoin ja osallistetaan. Verkostojen luominen Tiedonkulku on pääosin organisaation/hankkeen ja sen sidosryhmien keskinäistä eikä helposti näy muille Organisaatio/hanke luo verkostoja, joissa eri intressiryhmät kohtaavat toisensa fyysisesti ja verkossa. Resursointi / miehitys Avoimuuteen ei panosteta voimavaroja. Aktiivinen avoimuus on tarkoituksenmukaisesti resursoitu. Mukana fasilitointitaitoisia henkilöitä, joiden päätehtävään kuuluu aktiivinen osallistaminen.
Dokumentti on lisensoitu CC-BY-lisenssillä. Sitä voi käyttää kaikkiin tarkoituksiin ja myös muokata, alkuperäisversion tekijän mainiten. Yhteiskehittelystä GoogleDocsissa kiitokset: Juho Lehtinen - @lehtumedia Tarja Ollas Juho Hartikainen - http://juhohartikainen.fi Pertti Sundqvist @ G+ Kari A Hintikka @nethunt

Kategoriat: DigimediaTags: Avoimuus

Avoimuutta on näin nettiaikana kahta lajia: vanhanaikaista, lain vaatimaa passiivista avoimuutta, jossa tietoa saa kun kysyy (jos saa - ks. Matti Wibergin juttu HS 19.12.2010 Salaajien valtakunta, PDF), ja uudenlaista, aktiivista avoimuutta, jossa tietoa tarjotaan oma-aloitteisesti jopa keskeneräisiin asioihin mielipiteitä kysellen.

Pyysin nettituttuja tänään Twitterin, Google+:n ja Facebookin kautta auttamaan sen pohtimisessa, missä kaikissa näkökohdissa aktiivinen avoimuus erottuu vanhanaikaisesta avoimuudesta, jota nykyään täytyy kutsua passiiviseksi. Tässä päivän työn tulos. Dokumentti on CC-BY-lisensoitu, joten ota kopio ja tee oma versiosi, tai tule muokkaamaan tästä parempi.

Kategoriat: DigimediaTags: tekijänoikeus

Olen viime viikkoina kirjannut muistiin muutamia internetin sääntelyyn liittyviä laki- ja sopimusasioita niin, että erästä blogin lukijaa alkoi askarruttaa, onko minulla jotakin hampaankolossa tekijänoikeuksia vastaan. Ei toki. Amerikkalaisen sisältöteollisuuden piratisminvastainen taistelu on pystyttävä tasapainottamaan digitaalisen ja verkottuneen viestintäympäristön mahdollisuuksien hyödyttämisen ja uusien palvelujen kehittämisen kanssa.

Toisille tiedon vapaa levittäminen on uskonto. Omakin näkökulmani tekijänoikeuskysymyksiin on arvopohjainen: uskon avoimuuden ja jakamisen rikastavan digitaalista kulttuuriamme ja haluan levittää tietoa tekijänoikeuksien luovutuslisensoinnin mahdollisuuksista. Esimerkiksi Creative Commons -lisenssin käyttäminen itse tuottamiensa mediasisältöjen kuten valokuvien tai tekstien julkaisemisessa mahdollistaa niiden joustavan uudelleenkäytön. Avoimien lisenssien käyttöön kannattaa perehtyä (vaikkapa Tarmo Toikkasen avulla).

Käytännössä sisällön tuottajana suhtaudun tekijänoikeuksiin pragmaattisesti: ne ovat osa sitä sopimusjärjestelmää jonka varassa asiat toimivat; omalta kohdalta esimerkiksi haluan kirjoittamieni kirjojen löytyvän suomalaisista kirjakaupoista joten kustantaja kustantaa kirjani ja saa sen kirjakauppojen kautta kaupaksi ja niin edelleen. (Nyttemmin kirjat saa myös ladata netistä ilmaiseksi yksityiseen käyttöön.)

Millaisia tulokulmia tekijänoikeuksiin teillä, tämän blogin lukijoilla, on? Joukossa taitaa olla koko skaala piraateista mediamoguleihin? Se olisi ainakin hedelmällistä keskustelun kannalta!

Tuottavan työpäivän turhauttavin kysymys: "Tietokoneelle on uusia päivityksiä, käynnistetäänkö uudelleen?" Jos valitsen myöhemmin, ajatuksen juoksun keskeyttää noin viiden minuutin välein popahtava kysymys: "Päivitetäänkö nyt?" Kuin kärttävä lapsi..Mitä muita itsestäänselvyyksiä ja ärsyttävyyksiä palvelusuunnittelijat listaavat niskaamme? Kun kirjaudun sisään hoitamaan asiaani viranomaisen Johanna Kotipelto, Verohttp://www.blogger.com/profile/13145332395521304471noreply@blogger.com1